Naisen terveydeksi

Toivon kukkia, Siskot!

Aura Klinikka

Rintasyöpä on Suomen yleisin naisten syöpä. Joka kahdeksas nainen sairastuu siihen elämänsä aikana. Toisaalta yhdeksän kymmenestä sairastuneesta toipuu syövästään.

Perinnöllinen alttius, naisen ikä sekä hormonitasapainoon liittyvät seikat ovat suurimmat rintasyöpäriskiä lisäävät tekijät. Ylipaino, tupakointi, runsas alkoholinkäyttö, unen puute sekä pitkäaikainen hormonikorvaushoito nostavat myös riskiä. Liikunta, terveellinen ravinto ja stressin välttäminen taas suojaavat syövältä.

Rintojen omatoiminen tutkiminen on tärkeää. Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos rinnassa tai kainalossa tuntuu kyhmy, rinnanpää tai iho vetäytyy sisäänpäin, iholla tai nänninpihassa näkyy ihottumaa tai nännistä tulee eritettä. Jatkotutkimuksena tehdään lääkärin suorittama palpaatio, mammografia, ultraäänitutkimus ja otetaan neulanäyte.

Suomessa lakisääteinen rintasyövän mammografiaseulonta tarjotaan 50–69 -vuotiaille. Sen hyödyistä on runsaasti tutkimustietoa. Ultraäänitutkimusta käytetään mammografian jatkotutkimuksena. Se ei sovellu ainoaksi seulontamenetelmäksi. Tiiviistä rinnasta on vaikeampi löytää mammografialla syöpää ja tällöin ultraäänitutkimus voi olla hyvä lisä mammografian tueksi.

Nuorilla naisilla rinnan rakenne on tiiviimpi ja ultraääntä käytetäänkin alle 30-vuotiaiden ensisijaisena kuvantamismenetelmänä. Mahdollinen löydös varmistetaan vielä joko mammografialla tai magneettitutkimuksella sekä tarvittaessa neulanäytteellä. Lähetteen rintojen omakustanteiseen ultraäänitutkimukseen saa gynekologilta tai yleislääkäriltä.

Rintasyöpähoito räätälöidään naisen syöpätyypin ja syövän levinneisyyden perusteella. Leikkauksen liitännäishoitona annetaan tarvittaessa solusalpaaja, säde- ja tablettihoitoa. Hoitojen aikana ja niiden jälkeen raskaudenehkäisyyn, vaihdevuosioireisiin ja joskus hankaliin limakalvo-oireisiin saa apua gynekologilta.

Vaikka elämä on pakottanut syöpäpotilaan matkalle, jolle hän ei itse halunnut, nykypäivän syöpähoidot ovat kehittyneet ja suurin osa potilaista paranee. Vertaistuesta saa psyykkistä ja sosiaalista apua. Esimerkkinä aktiivisesta toiminnasta voidaan mainita graafikko Tiina Aaltosen synnyttämä upea Siskot-vertaistukiryhmä (https://www.siskola.fi/ ).

Katja Kero

Kirjoittaja on LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri ja seksuaalineuvoja TYKS Naistenklinikalla ja Aura Klinikalla.

Naisen terveydeksi

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet