LukijaltaTällä palstalla julkaistaan lukijoiden mielipidekirjoituksia.

Mitä Turku saa 25 vuodeksi 4,17 miljoonalla?

Kauppatorin sulana pitämisen järjestelmä on nyt valittu. Arkistokuva.

Teemu Nurmi

Luin 20.12.2019 Turun Sanomista lehtikirjoituksen, jossa käsiteltiin Turun kaupungin ja Tori Energia Oy:n välisen palvelusopimuksen hintaa. Kertamaksulla Turku säästäisi pääomakuluissa 1,9 miljoonaa euroa maksamalla Tori Energia Oy:n pääomamaksun 4,17 miljoonaa euroa kerralla 225 000 euron vuosimaksun (25v) sijaan. Hienoa!

Koska en ole turkulainen veronmaksaja, ei minun kuulu tietää, mitä Turku 25 vuodeksi saa kirjoituksessa mainitulla 4,17 miljoonalla.

Jos olisin turkulainen, minua tietenkin kiinnostaisi, miten paljon toria täytyy suurentaa, että siitä tulee kirjoituksessa mainittu maailman suurin aurinkolämpövoimala. Jos Torin keräinpinta-ala nettona on esim. 15 000 m2 ja hetkellinen tehohuippu auringonsäteelle vaakasuoralle pinnalle keskimäärin 800 W/m2, saadaan huipputehoksi 12 MW. Jos tavoitteena on päästä maailman suurempien joukkoon, niin tehoja tarvittaisiin 30-40-kertainen määrä. Torin ympärillä olevia rakennuksia pitäisi ehkä hieman siirtää ja keskustasta tulisi autio ja tyhjä.

Seuraavaksi minua voisi turkulaisena kiinnostaa, mitä vastinetta saan 4,17 miljoonalla Tori Energia Oy:ltä. Jos tavanomainen sulanapitojärjestelmä maksaisi 100,00 e/m2, hinnaksi tulisi 1 500 000,00 euroa ja muu automatiikka ja tekniikka perinteisellä kaukolämmöllä n. 100 000,00, muodostuisi investointikuluiksi 1 600 000,00 e. Säästöä kertyisi 2 570 000,00 e.

Jos olisin turkulainen alan DI tai ihan vaan tavallinenkin riittävillä taidoilla varustettu insinööri, minua kiinnostaisi tietää, minkälainen lämmönnousu torin pinnassa olevalla nupukivipintaisella hiekalla eristetyllä keräinputkistolla saadaan 300–500 muoviputkilämmönvaihtimella varustetulla hiekalla täytetyllä teräspaalulla ympäröivään maamassaan. Maksoinhan systeemistä sentään rapiat pari miljoonaa. Minua saattaisi huolestuttaa, jos lämmönnousu 500 paalun ympärillä 2,5m halkaisijaltaan olevan savipökäleen sisällä olisi vain n. 15 astetta. Tällöin hyödynnettävää energiaa kertyisi vain n. 340 MWh. No riittäisihän se sentään yli 100 h käyttöön. Vain 900 h pitäisi lämmittää kaukolämmöllä.

Lehtikirjoituksessa on mainittu vuosimaksuarvioksi 660 000,00 euroa vuodessa. Jos pääomamaksu 225 000,00 euroa vähennetään, saadaan lämmitys- ja ylläpitokustannukseksi 435 000,00 euroa.

Saanko siis säästöä energialaskussa?

Torin sulanapito esim. n. 1 000 h vuodessa 200w/m2 kuluttaa energiaa 3 750 MWh. Jos veroton energiahinta talvella on 68,00 e /MWh ja kevättalvella 57,20e/MWh, voisi energiakustannus olla kaukolämmöllä (3 000 MWH x 68,00 e /MWh) + (750 MWh x 57,20 e /MWh) = 246 900,00.

Ylläpito ja hoito parin henkilön miehityksellä maksanee 50 000,00 e. Kaukolämmön tehomaksu olisi 28 110,00 e/vuodessa. Lämmitys ja ylläpito maksaisi siis 325 010,00 euroa vuodessa. Tulisiko siis maailman suurimman aurinkolämpövoimalan brändistä Turulle yli 100 000,00 euron kulut vuodessa? Lisäksi vielä tuo 2 570 000,00 e Tori Energia Oy:lle.

Vaikka minua ei huolestuttaisi torin pohjasaven käyttäytyminen lämpötilavaihteluiden mukaan ja lieveilmiöt tulevina vuosina ympäröivien rakennusten perustuksissa, niin saattaisi minua silti vähän yöllä valvottaa veronmaksajien kohtalo. Jos siis olisin turkulainen.

Jos olisin turkulainen ja allekirjoittamassa sopimusta kyseessä kuvatusta enkä syystä tai toisesta haluaisi enää riippumatonta selvitystä hankkeen mielekkyydestä, edellyttäisin 3–5 vuoden koeaikaa energiansäästötakuulla ja mahdollisuutta katkaista sopimus, jos säästöä ei synny.

Ystävällisin terveisin,

Urpo Lehtimäki

Naantali

Lukijalta

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet