Elina Rantanen Kirjoittaja on Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (vihr.).

Turussa ei ole tilaa rasismille

Kuvituskuva.

Arkisto / Päivi Tuovinen

Tammikuun 27. päivä tuli kuluneeksi 75 vuotta Auschwitzin keskitysleirin vapauttamisesta. Samana päivänä kohahdutti uutinen Turun synagogan seinien tahrimisesta punaisella maalilla.

Teko kauhistutti: emmekö ole oppineet historiasta mitään? Miten joku voi tehdä näin törkeää ilkivaltaa samaan aikaan, kun muistelemme ajanjaksoa, jolloin miljoonia ihmisiä tapettiin, koska heitä pidettiin vääränlaisina?

Samalla ilahduin siitä, miten iso joukko kaupunkilaisia tuomitsi teon. Viesti oli selvä: emme hyväksy antisemitismiä ja rasismia.

Muistan lapsena ihmetelleeni, miten natsi-Saksan tapahtumat saattoivat tapahtua, miksi ei syntynyt vastarintaa. Lopulta kyse on aina ihmisistä: miten me kohtelemme toisiamme ja hyväksymme sen, miten muut kohtelevat. Kauheuksia tapahtuu, kun katsomme sivuun, lakkaamme välittämästä ja hiljaa hyväksymme suvaitsemattomuuden lisääntymisen.

Sosiaalinen media on tuonut silmiemme eteen vihapuheen ja ruokkinut sen kasvua. Moni on tähän niin kyllästynyt, että on jättänyt nämä nykyajan taistelutantereet kovimmin huutaville. Älämölö kun ei hiljene riippumatta argumenttien pätevyydestä.

On tietenkin valittava, missä kannattaa vaikuttaa, mutta yksi asia on varma: emme saa lakata välittämästä, emmekä saa antaa vihapuheen kasvaa niin, että käsitys siitä, että on olemassa ihmisiä, jotka ansaitsevatkin huonomman kohtelun, normalisoituu. Ihmisarvo on jakamaton.

Onneksi turkulaiset ovat toistuvasti osoittaneet välittävänsä. Kun Suomeen saapui yhtäkkiä tuhansia pakolaisia, äänekäs joukko päivitteli tilannetta, mutta samaan aikaan iso, hiljainen joukko halusi auttaa, keräsi vaatesäkkejä, kutoi villasukkia.

Tuhannet turkulaiset ovat liittyneet rasismia vastustaviin liikkeisiin.

Synagogalla ilmaistiin joukolla mieltä suvaitsevaisuuden puolesta.

Kun keskustelupalstat lamaannuttavat luulemaan, että viha on normaalia, voi katsoa ympärilleen ja huomata, että paljon isompi joukko suhtautuu ihmisiin lempeydellä ja myötätunnolla. Tällä tavalla kerromme yhdessä, että Turussa ei ole tilaa rasismille.

Elina Rantanen

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet