LukijaltaTällä palstalla julkaistaan lukijoiden mielipidekirjoituksia.

Mielipide: Työelämä muuttuu ja myös koulutuksen on muututtava

Kuvituskuva

Pirjo Kamppila

Ammattikorkeakoulujen päätehtävä on tuottaa uutta osaamista ja kilpailukykyä alueensa työ- ja kulttuurielämään. Se vaatii jatkuvaa oman toiminnan kehittämistä työelämästä nousevien tarpeiden mukaisesti sekä eri osapuolten tarpeiden ja näkemysten kuuntelemista herkällä korvalla.

Kahdella edellisellä hallituskaudella ammattikorkeakoulujen rahoituksesta on leikattu yli 20 prosenttia ja lakisääteisiä tehtäviä on tasaisesti lisätty. Samaan aikaan suomalainen työelämä on elänyt voimakasta murroskautta. Digitalisaatio ja globalisaation kiristämä kilpailu ovat muuttaneet työn teon tapoja merkittävästi. Muutosten myötä olennaista on kiinnittää huomiota opetuksen sijasta oppimiseen: millaisin menetelmin ja millaisissa ympäristöissä tulevaisuuden ammattilaisten työelämätaitoja parhaiten opitaan?

Keskeinen ratkaisu on ollut työelämäyhteyden vahvistaminen jo opintojen aikana. Jatkuvasti kasvava osa oppimisesta tapahtuu ”kentällä”: projektiopinnoissa, harjoittelussa ja opinnäytetyön yhteydessä. Parhaillaan työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja harjoittelua uudistetaan muun muassa moniammatilliseen suuntaan ja siten, että opettajat ovat tiiviimmin mukana ammattiympäristöissä.

Suoraan työelämässä tapahtuvan oppimisen lisäksi Turun AMK:lla on useita työelämän kanssa yhteistyössä käytettäviä moderneja laboratorio- ja simulaatioympäristöjä eri aloilla. Näissä teoriaa sovelletaan käytäntöön ja taitoja harjaannutetaan.

Myös oppijoiden maailma on muuttunut. Merkittävä enemmistö opiskelijoistamme esimerkiksi työskentelee opintojensa ohessa, mikä vahvistaa opiskelijoiden työelämätaitoja ja -verkostoja. Samalla opiskelijoiden on aiempaa tärkeämpää saada aikaan ja paikkaan sitomattomia oppimismahdollisuuksia. Olemme olleet Turun AMK:ssa kansallisia edelläkävijöitä osallistavan vuorovaikutteisen verkkopedagogiikan käyttöönotossa; tänä vuonna avattava uusi oppimisalusta vahvistaa kehitystä.

Muutokset ilmenevät ammattikorkeakouluissa myös siten, että oppimisen ohjaukseen ja kriittisten työelämätaitojen harjoitteluun tarvitaan aiempaa enemmän voimavaroja. Tämä on ollut nykyisessä rahoitustilanteessa haastavaa, mutta toimintaa priorisoimalla mahdollista. Valmistuneiden erittäin hyvä työllistyminen ja opiskelijatyytyväisyyden positiivinen kehitys kertovat, että yleissuunta on oikea.

Aina on kuitenkin parantamisen varaa. Oppimisen ohjaukseen ja opiskelijoiden henkilökohtaiseen tukeen kohdentaisimme mielellämme enemmän voimavaroja. Hyvien tulostemme ansiosta rahoituksemme tulee nousemaan lähivuosina, jolloin pääsemme vahvistamaan sekä pienryhmäohjausta että opiskelijoiden jaettuun etäläsnäoloon pohjautuvia oppimismahdollisuuksia.

Uudenlaiseen itsenäisempään oppijuuteen ja valmentavaan opettajuuteen kehittyminen on muutosprosessi, jossa kohdataan myös epäonnistumisia. Tarkoista suunnitelmista huolimatta aina ei onnistuta sataprosenttisesti. Kuuntelemme palautetta herkällä korvalla ja korjaamme toimintaamme sen mukaisesti.

Odotamme parhaillaan vuosittaisen opiskelijabarometrimme tuloksia, jotta voimme jatkaa toimintamme systemaattista kehittämistä yhteistyössä opiskelijoidemme kanssa. Pienen hyvinvointivaltion ainoa kilpailuetu on korkea osaaminen ja sen ylläpidosta meidän on kyettävä huolehtimaan yhteistyössä kaikkien toimijoiden kesken.

Vesa Taatila Turun ammattikorkeakoulun rehtori

Lukijalta

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet