Minna HarmaalaKirjoittaja on Turkulaisen päätoimittaja.

Sanomalehdellä on merkitystä – Turkulainen on mukana Sanomalehtiviikossa

Sanomalehtiviikon keulakuvana on tänä vuonna ilmastoaktivisti Greta Thunberg.

Sanomalehtien liitto

Tällä viikolla Suomen kouluissa luetaan ahkerasti sanomalehtiä, ja osassa Turun kouluja luetaan tätä Turkulaisen numeroa. Turkulainen on siis yksi niistä kymmenistä lehdistä, jotka osallistuvat tänä vuonna Sanomalehtiviikkoon.

Turkulainen on mukana myös Sanomalehtiviikon Päiväni Journalistina -tempauksessa. Ideana on, että lapset ja nuoret ideoivat ja toteuttavatkin juttuja, jotka sitten voivat päätyä sanomalehden sivuille.

Sanomalehdillä on nykyisin vaikeuksia tavoittaa nuoria, mutta Sanomalehtiviikko antaa siihen mahdollisuuden. Tärkeintä Sanomalehtiviikossa kuitenkin on mediakasvatus.

Se ”antaa lapsille ja nuorille työkaluja kriittiseen medialukutaitoon, oman media-arjen peilaamiseen sekä aktiiviseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen”, kuten Sanomalehtiviikon verkkosivuilla kerrotaan.

Medialukutaito ei ehkä koskaan ole ollut niin tärkeää kuin nyt, kun perinteisten medioiden rinnalle ovat tulleet muun muassa sosiaalisen median kanavat ja suoranaiset valemediat. On tärkeää oppia kriittiseksi lukijaksi ja katsomaan myös oman lokoisan somekuplan ulkopuolelle.

Sanomalehtiviikon teemana on tänä vuonna ilmastonmuutos, ja teemaan sopivasti Turkulaisessa tarkastellaan tällä viikolla Aurajoen jäätymistä.

Ilmastonmuutos voi tuntua kaukaiselta uhalta, mutta kotijoen sulana pysymistä seuratessa se konkretisoituu nopeasti.

Tuoreen tutkimuksen mukaan Sanomalehtiviikon kohderyhmässä tosin on jo varsin vahva usko siihen, että ilmastonmuutos on tosiasia: 64 prosenttia nuorista on joko erittäin tai melko huolissaan ilmastonmuutoksesta. Nuoret kaipaavat poliittisia toimia, mutta uskovat myös, että jokainen meistä voi vaikuttaa. Toisaalta melkein joka toinen nuori on sitä mieltä, että ilmastonmuutoksella pelotellaan liikaa. Ei suomen kieleen suotta ole syntynyt sana ilmastoahdistus.

Toisaalta myös nuorissa on ilmastoskeptikoita, viidennes kyselyyn vastanneista nuorista on vähintään jokseenkin samaa mieltä väitteen ”En usko, että ilmastonmuutosta tapahtuu” kanssa.

Vaikka sosiaalinen media vie lukuaikaa perinteiseltä medialta, tiedotusvälineillä on iso yhteiskunnallinen merkitys. Jos ei tunne yhteiskunnan toimintaa eikä seuraa sen tapahtumia, jää helposti yhteiskunnassa ulkopuoliseksi.

Media välittää tietoa yhteiskunnan eri ryhmien välillä tavalla, johon sosiaalinen media algoritmien rakentamine samanmielisten kuplineen ei pysty.

Perinteiset tiedotusvälineet tuovat eteen myös niitä asioita, joilta lukija mieluummin sulkisi silmänsä ja olisi ajattelematta.

Tämä pätee myös ilmastonmuutokseen, jonka tunnustaa tosiasiaksi nyt jopa ilmastoskeptisenä pidetty puolue perussuomalaiset.

Tiedon ja sen luotettavan välityksen tarve ei ole sosiaalisen median aikakaudella kadonnut mihinkään. Päinvastoin se on ammattitrollien aikana entistäkin tärkeämpää.

Luotettavuus tai vastuullisuus ei tarkoita sitä, että jokainen sana mediassa on aina virheetön, sillä sataprosenttinen virheettömyys ei ole mahdollista niin kauan kuin tietoa välittävät ihmiset. Luotettavuus tarkoittaa sitä, että juttujen tekijät aidosti pyrkivät tiedon mahdollisimman oikeelliseen välitykseen ja jos juttuun päätyy virhe, se korjataan viipymättä sekä julkisesti. Tärkeää on myös se, että vastuullinen toimitus valitsee itse juttuaiheensa ja näkökulmansa eikä myy niitä eniten maksavalle.

Sanomalehden sisältöön voi Suomessa keskimäärin luottaa. Kriittisyys on silti tärkeä osa jokaisen mediasuhdetta, ja tätä kriittisyyttä turkulaiskouluissakin tällä viikolla harjoitellaan.

Minna Harmaala

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet