Minna HarmaalaKirjoittaja on Turkulaisen päätoimittaja.

Telakka on Turkua isompi asia

Meyer Turun telakalta lähtee seuraavaksi Carnival Mardi Gras, jonka vesillelaskujuhlaa vietettiin tammikuun lopulla.

Minna Harmaala

Turun telakka kylvää Turun seudulle talouskasvua, mutta vaikutukset ulottuvat koko maahan. Tieto selviää perjantaina julkaistusta tutkimuksesta, jonka ovat teettäneet Turun kaupunki ja Meyer Turku Oy. Tutkimuksen teki Turun yliopiston Brahea-keskus.

Tutkimuksen mukaan Meyerin telakka tilaa toimituksia peräti 109 kunnasta – eli noin joka kolmannesta.

Tutkimus oli laatuaan toinen. Ensimmäinen tehtiin 2017, joten vertailupohja uusille tuloksille oli jo olemassa.

Tässä kohtaa joltakulta saattaisi päästä sarkastinen äännähdys "no daa". Ison teollisuusyrityksen kasvun vaikutukset toki Turun seudulla tiedetään ilman tutkimuksiakin. Kuten Turun kaupunginjohtaja Minna Arve tiedotustilaisuudessa sanoi, tutkimuksella kuitenkin saadaan mutua vakuuttavampaa pohjaa vaikuttamistyölle. Kun turkulaiset käyvät lobbausreissuilla valtakunnan päättäjien luona, heillä on lyödä faktaa pöytään.

Faktojen merkitystä ei voi liikaa korostaa, vaikka päätökset usein loppujen lopuksi tuntuvatkin perustuvan enemmän ideologiaan ja tunteisiin.

Telakalle tehtyjen toimitusten arvo on lähes kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa (kasvua 84 prosenttia). Toimitusten arvo vuonna 2018 oli noin 933 miljoonaa euroa. Tutkimuksessa tarkasteltiin vuoden 2018 tilinpäätöksiä.

933 miljoonasta eurosta 68 prosenttia eli 634 miljoonaa tulee Suomeen. Siitä Turun seudulle rapsahtaa lähes joka toinen euro (45 prosenttia) eli 285 miljoonaa.

Meyer Turun kotimaisten toimitusten arvo nousi tarkasteltuna ajankohtana 64 prosentilla noin 638 miljoonaan euroon. Vastaavasti ulkomaisten toimitusten arvo kasvoi 150 prosentin verran noin 295 miljoonaan euroon.

Turun seutu on kasvanut voimakkaasti viime vuosina, kuten tässäkin lehdessä on riemuittu. Tutkimus vahvistaa telakan vahvan roolin tässä kehityksessä.

Telakan omasta henkilökunnasta valtaosa on Turun seudun veronmaksajia, lähes yhdeksän kymmenestä. Puolet henkilökunnasta asuu nimenomaan Turussa.

– Jos vetäisi telakan portilta harpilla 25 kilometrin ympyrän, henkilökunta käytännössä asuisi sillä alueella, kommentoi tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund tiedotustilaisuudessa.

Telakan toiminta työllistää suoraan henkilötyövuosissa laskettuna noin 4 100 ihmistä. Määrä kasvoi kahdessa vuodessa 28 prosenttia. Tavallisena päivänä telakan alueella kulkee 6 000–6 500 työntekijää, joista 2 500 on ulkomaalaista työvoimaa.

Välillisesti työllistyy henkilötyövuosissa 4 000 henkeä, kasvua 54 prosenttia. Välilliset vaikutukset tosin ovat, kuten tutkijatkin myönsivät, vaikeita laskea ja laskelma on lopulta aina vain arvio.

Henkilökunnan kasvu on jatkumassa, mutta se tasoittuu lähivuosina. Uusien työntekijöiden tarve ei henkilöstön ikärakenteen vuoksi kuitenkaan lopu.

Telakka on toistaiseksi saanut tarvitsemansa ammattilaiset jo ihan kokonsa ja tunnettuutensa ansiosta. Työvoimapula kuitenkin kolkuttelee jo senkin portilla. Alan pk-yrityksillä alkaa olla jo toinen tilanne. Käytännössä ne ovat joutuneet viemään osaajia toisiltaan eli palkkakilpailu on jo tosiasia.

Koulutuksella tilannetta voidaan parantaa, mutta se ei ole pikaratkaisu. Toki kurssipohjaisesti voidaan hioa muiden alojen teollisuustyöläisten taitoja, mutta alusta alkaen kouluttaminen vie vähintään pari vuotta.

Uusia laivoja telakalle on tiedossa vuoteen 2025 saakka. Mitä jos tasokkaat risteilyt eivät sen jälkeen enää vedäkään? Siinä tapauksessa osaajia koulutetaan kortistoon. Telakan toimitusten tyssääminen olisi Turun talouskasvulle iso isku. Täytyy toivoa, että veturi pysyy iskussa.

Minna Harmaala

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet