Eeva-Johanna Eloranta

Korkeakoulujen hakijasuma puretaan   

Perheemme esikoisen myötä olen tänä keväänä ollut mukana jännittämässä ylioppilaskirjoituksia ja pääsykokeita ja nyt odotetaan jännittyneenä tuloksia. Opiskelupaikan saaminen onkin toisinaan piinallisen vaikeaa etenkin sille mieluisimmalle alalle, niinpä usein joutuu yrittämään seuraavina vuosina uudelleen. Tämä taas johtaa opintojen aloittamisen viivästymiseen ja monissa tapauksissa lyhentää niitä paljon puhuttuja työuria. Itse asiassa korkeakoulupaikkoja on riittävästi, sillä niitä hakee noin 50 % ikäluokasta, mutta tarjolla paikkoja on vähennystenkin jälkeen koko maassa keskimäärin 67,4 %:lle koko ikäluokasta eli reilusti tarvetta enemmän.

Opiskelupaikan saamisen vaikeus johtuu niin sanotusta hakijasumasta eli siitä että suuri osa aloituspaikoista menee niille hakijoille, joilla jo on tutkinto tai opiskelupaikka korkeakoulussa. Yliopistoissa jopa 7 000 aloituspaikkaa ja ammattikorkeakouluissa 6 000 paikkaa vuodessa menee tällaisille hakijoille, jotka vastaavasti jättävät aiemman opiskelupaikkansa tyhjäksi samaan aikaan kun monet jäävät ilman. Tähän epäkohtaan aiotaan nyt puuttua.

Lakiesitysten mukaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan vuodesta 2014 alkaen kaikkien korkeakoulujen yhteisessä valtakunnallisessa yhteishaussa. Tällöin korkeakouluihin haetaan mieluisuusjärjestyksessä ja vastaanottaa saa vain yhden opiskelupaikan. Lisäksi korkeakoulut voivat antaa etusijan vaikkapa kiintiöiden avulla niille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet korkeakoulututkintoa tai vastaanottaneet siihen johtavaa opiskelupaikkaa. Näin aloituspaikkoja vapautuu ensimmäistä paikkaansa hakeville ja hakijasuma alkaa purkautua.

 Tämän uudistuksen toisessa vuoden 2015 jälkeen toteutuvassa vaiheessa korkeakoulujen yhteishaku varataan pelkästään ensimmäistä paikkaansa hakeville, aidosti uusien koulutusputkeksi. Samalla korkeakoulujen sisäisen ja niiden välisen vaihtamisen tavat tulevat käsitellyksi yhtenä omana kokonaisuutenaan. Tällöin tulee mietittäväksi hakukohteiden laajuus eli valitaanko suoraan tiettyyn pääaineeseen vai kenties laajempaan kokonaisuuteen, jolloin tarve vaihtamiseen vähenee tai voidaanko etäisempien alojen välillä vaihtajia valita pääsykokeella tai vastaavasti. Alan vaihtamista ei toki ole tarkoitus hankaloittaa, vaan sen on tarkoitus tapahtua vain eri väyliä myöten. Olennaista on, että vaihtaja ei voi enää viedä aloituspaikkaa ensimmäistä paikkaansa hakevalta. Kyse on tavasta parantaa korkeakoulutuksen läpäisyä, kun jokainen valmistuva käyttää pääsääntöisesti vain yhden aloituspaikan.

 Eeva-Johanna Eloranta

kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen (sd)

Eeva-Johanna Eloranta

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet