Eeva-Johanna Eloranta

Hitauden ja tylsyyden puolesta

Minulla niin kuin monella muullakin kesäloma oli ladattu täyteen erilaisia tekemättömiä töitä alkaen kaappien siivouksesta jatkuen paksuihin pinoihin lukemattomia työpapereita. On vaikeaa antaa itselleen lupa vain olla. Muutama päivä sitten luin pari artikkelia hitauden merkityksestä.

Ensimmäinen kertoi kuvataiteilija Soile Yli-Mäyryn ajatuksista. Hänen mielestään meillä on enemmän kuin koskaan reaaliajassa olevaa tietoa internetissä, mutta siitä huolimatta ihmisiä ympäri maailman yhdistää paradoksaalisesti globaali yksinäisyys. Virtuaalimaailma vie siihen, että elämä jääkin johonkin ja ihminen irtautuu luonnosta. ”Netissä seurustelevia nuoria pitää kohta ruveta neuvomaan miten pussaillaan oikeasti”, hän tuskailee.

Netin tai kännykän avulla pääsee huonosti ihmisen sisuksiin. Yli-Mäyryn mielestä taide pystyy tekemään ihmisen sisimmän näkyväksi luomalla sillan ulos ihmisen sisimmästä. Taide voi auttaa ihmisen pois asfalttiviidakosta, jonne ihminen on eksynyt.

Toisessa jutussa norjalainen antropologi Thomas Hylland Eriksen julisti pohjoismaisten kesämökkien olemassaolon merkitystä. Mökki on paikka, jossa hitaus valtaa ihmisen. Sinne voi vetäytyä ja olla oma itsensä. Siellä tahdin määrää erilaiset puuhat ja pikku tapahtumat eikä kello tai sähköposti tai siivoamattomat kaapit. Tätä samaa mökkielon aikakäsitystä hän näkee tarpeelliseksi soveltaa muillekin elämänalueille ja muuallekin maailmaan.

Eriksenin mielestä ihmiskunnan tuhoisin ongelma ei ole ilmastonmuutos, velkakriisi tai syrjäytyminen vaan juuri tämä hitaan ajan puute. Se tuo mukanaan kroonisen keskittymiskyvyn puutteen, joka johtuu ajan säästäjiksi tarkoitetun uuden tekniikan kuten kännykän ja sähköpostin aiheuttamista jatkuvista keskeytyksistä ja ajan syömisestä.

Elämisen aikajänne on liian hektinen ja nopea. ”Vaarana on yhteiskunta, jossa ajatellaan vain pätkäajatuksia, mutta viisaat tulevaisuuden visiot uupuvat” eli laatu kärsii. Kasvu, kestävyys ja ekologia tarvitsisivat kuitenkin pitkäjänteisyyttä. Luovuus, oivallukset ja asioiden ymmärtäminen nousevat joutilaisuudesta. Myös ihmissuhteet, ystävät ja perhe-elämä tarvitsevat hidasta aikaa.

Elämän aivan viime metreillä monet ihmiset toivovat, etteivät olisi tehneet niin paljon töitä. Monia kaduttaa, että suuri osa elämästä on kulunut työelämän oravanpyörässä ja paljon tärkeitä hetkiä perheen ja läheisten kanssa on jäänyt kokematta. Elämä on valintaa. Hitaampi ja yksinkertaisempi elämä lienee onnellisempi valinta.

Eeva-Johanna Elorantakansanedustaja, sdp

 

Eeva-Johanna Eloranta

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet