Janina AnderssonKirjoittaja on turkulainen MLL:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja.

Kasvatusapua

Ihmettelen usein kuinka yksinhuoltajaäitini pystyi kasvattamaan minua kaiken arjen kiireen keskellä. Hänellä oli selvä tavoite, sillä hän kiinnitti huoneeni seinälle kortin, jossa luki seuraavat viisaat sanat:

Lapsi jota arvostellaan, oppii tuomitsemaan.

Lapsi jota lyödään, oppii lyömään.

Lapsi jota pilkataan, oppii ujoksi.

Lapsi johon kohdistetaan ivaa, saa huonon itsetunnon.

Mutta lapsi jota kannustetaan, oppii luottamaan.

Lapsi jota siedetään, oppii sietämään.

Lapsi joka saa osakseen kiitosta, oppii arvostamaan.

Lapsi joka saa kokea reiluutta, oppii oikeudenmukaisuutta.

Lapsi joka saa kokea ystävyyttä, oppii ystävällisyyttä.

Lapsi joka saa kokea turvallisuutta, oppii luottavaiseksi.

Lapsi joka on pidetty ja hellitty, oppii tuntemaan rakkautta maailmassa.

Olen todennut, että arvomaailma välittyy lapselle parhaiten ja helpoiten tarinoiden, elämysten – ja tietenkin oman esimerkin kautta. Saarnaamalla ei luultavasti päädytä toivottuun lopputulokseen. Lapsille, niin kuin aikuisillekin, pitää antaa oikeus vetää omat johtopäätöksensä, mutta heille voi tarjota eri näkövinkkeleitä. Minun omaa arvomaailmaani ovat sorvanneet Maailman Vahvin Nalle -sarjakuvat. Lasteni arvomaailmaan ovat puolestaan vaikuttaneet Muumi-videot, jotka olivat helppoja ja turvallisia lapsenvahteja, kun halusimme vähän aikaa olla rauhassa.

Näin jälkeenpäin tuntuu, että luin liian vähän kirjoja lapsille. Onneksi useat muutkin aikuiset kantoivat kortensa kekoon, sillä lapsen kasvattamiseenhan tarvitaan koko kylä. Isovanhemmat ovat tässä todella arvokkaita kun oikeasti antavat paljon aikaa pienten lasten ajatuksille. Ehkä sitten joskus eläydyn täysillä sadun maailmaan mahdollisten lastenlasteni kanssa - niin kuin anoppini, joka lähti päähänpistosta esikoisemme kanssa pienellä veneellä Paraisilta Muumimaailmaan nyt jo 14 vuotta sitten.

Tällaiset haikeat ajatukset ovat nousseet pintaan, kun olen seurannut lähietäisyydeltä Muumimaailman valmistautumista 20. kesän avautumiseen 9.6. Minulla ei enää ole sen ikäisiä lapsia, joita viedä halaamaan Muumeja ja pohtimaan Muumi-filosofiaa; väkivallattomuutta, perhekeskeisyyttä ja luonnon kunnioittamista. Ehkä joskus tulevaisuudessa vielä pohdin jonkun pienen kanssa sitä, miten Muumit ovat ystäviä kaiken näköisten ja kokoisten olioiden kanssa. Ketään ei jätetä ulkopuolelle, vaan kaikki ovat tervetulleita meidän yhteisöömme.

Kirjoittaja on yhteiskuntavastuuasiantuntijana turkulaisessa viestintätoimistossa.

Janina Andersson

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet