Jouni LehikoinenKirjoittaja on Mikaelinseurakunnan kirkkoherra.

Junttirajat!

Viisikymppinenkin voi oppia uusia käsitteitä! Nuorimmaisemme kertoi kirkkain silmin, ettei ainakaan halua mitään junttirajoja. No hetken ihmettelyn jälkeen kävi ilmi, että hän tarkoitti rusketusrajoja, jotka jäävät muistona T-paidan käytöstä aurinkoisella ilmalla. Taitaa olla niin, että ainakin meikäläisellä on noita junttirajoja kyllä piisannut kesä kesän jälkeen. Itse en ainakaan ole huomannut niissä kauheasti junttimaisuutta…

Elämästäkin löytyy monenlaista rajaa, eikä ainoastaan maantieteellisessä merkityksessä. Muistan hyvin vielä arkkipiispa John Vikströmin lähtösaarnan, jossa hän peräänkuulutti rajoja ja rakkautta. Molempia tarvitaan elämän monenlaisilla kentillä. Rajojen asettaminen on parhaimmillaan viesti välittämisestä ja huolenpidosta. Tätä tosiasiaa ei valitettavasti aina ymmärretä. Parhaiten rajojen puuttumisesta tietävät opettajat ja virkavalta.  Kodilla on edelleenkin keskeisin merkitys asiassa. Kun lapsi saa aina kaiken, mitä haluaa tai kun vanhemmuus on muuttunut pelkäksi kaveruudeksi, on menetetty jotakin ratkaisevaa. Pienestä ihmisestä tulee itsekäs ja kaikkeen tyytymätön nurisija. Rajat ja rakkaus käsi kädessä suojaisivat pientä elämää monelta pettymykseltä.

Rajoja tarvitaan suojaamaan ihmistä. Kiusaamiselle on osoitettava ajassamme selkeä raja. Kenelläkään ei ole oikeutta henkiseen väkivaltaan. Fyysinen koskemattomuus on puolestaan ihmisen perusoikeus. Toisen vahingoittaminen tavalla tai toisella kertoo omaa surullista kieltään ihmisen pahasta olosta, elämän tyhjyydestä ja rajojen kadottamisesta. Jalkapallofanien nujakointi EM-kisoissa osoittaa, kuinka itsekkyyden ja väkivallan lieveilmiöt hiipivät jo urheilun maailmaan. Jalkapalloileva maailma on jo kauan kuuluttanut punaista korttia rasismille ja väkivallalle. Suuri kysymys onkin se, miten huliganismi saadaan kitkettyä pois katsomoista.

Olisiko aikamme on käsittänyt rakkauden ihan väärin? Kaiken salliva ja hyväksyvä kuva rakkaudesta vääristää koko käsitteen. Rakkauteen kuuluu aina toisen olemassaolon kunnioittaminen ja vastuu kaikkine rajoineenkin.

Rajoja ja rakkautta tarvitaan edelleenkin. Ne rajat, jotka suojelevat elämäämme eivät tosiaankaan ole mitään junttirajoja. Niitä ei tarvitse karttaa aurinkoisenakaan kesäaikana.

Jouni Lehikoinen

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet