Kaija Hartiala

Johtajien ylimääräiset edut

Tuskin oli kohu Finnairin johtajiston palkkioista laantunut kun Turun kaupunki kiirehti perustamaan korkeapalkkaisen "suunnitteluviran" apulaiskaupunginjohtaja Maija Kytälle, kun hänen virkansa on kaupungissa loppunut. Kaupunginjohtaja Aleksi Randellin mielestä asiassa ei ole mitään arveluttavaa.

Arveluttavinta tässä onkin se, että kaupungin johdossa ei edes ymmärretä, että holtiton rahankäyttö omiin etuihin ei ainakaan paranna luottamusta, työtehoa eikä työilmapiiriä. Miltä mahtaakaan tuntua niistä vanhustenhuollon ja terveydenhoidon työntekijöistä, jotka kesäsulkujen aikana yrittävät selvitä työruuhkasta, kun johdossa resursseja tuntuu olevan yllin kyllin.

Johtajien ylimääräisiä etuja perustellaan hyvästä työstä tulevina palkkioina. Kytän johdolla toteutettu sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen on ollut byrokraattinen prosessi. Sen sijaan että olisi hallintoa kevennetty, onkin perustettu lisää hallinnon virkoja. Viime syksynä tehdyssä työilmapiirikyselyssä sosiaali- ja terveystoimen hallinto sai erittäin huonot arviot. Miksi sitten edelleen vapaaehtoisesti käyttää samaa suunnittelijaa? Nythän olisi mahdollisuus modernilla otteella uudistaa koko sektori potilaita ja asiakkaita ajatellen.

Kuntien suurena ongelmana onkin hallinnon sisäinen sulle - mulle - järjestelmä. Saattaa olla, että Randellin käsitys perustuu siihen, että aikoinaan demareiden Lahoniitylle maksettiin turkulaisten varoista ylimääräistä eläkettä ja saman puolueen Määtälle myöskin usean vuoden ajalta osa-aikaeläkeläisen palkkaa "suunnittelusta". Nyt olisi siis kokoomuksen vuoro saada osansa johdon hemmottelurahoista.

Kun aikoinaan tulin Tyksin lasten teho-osastolta Turun kaupungin hallintoon, en ollut uskoa, että sellaista työpaikkaa voi olla olemassa. Siellä oli työntekijöitä, jotka työaikanaan ja työhuoneessaan hoitivat omia henkilökohtaisia bisneksiään vieläpä siten, että työhuoneen arkistokaapit olivat täynnä yksityisen yrityksen asiakirjoja. Viraston johtoa se ei hätkähdyttänyt, koska tämä oli talon tapa. Suuret tuulimyllyt olivat vastassa kun yritin saada edes hiukan tehoa irti Turun hallintokoneistosta. Totta kai poikkeuksiakin oli – muutama konstailematon työmyyrä, jotka tuottivat suurimman osan koneiston tuloksista.

Olen useasti miettinyt, miksi näitä uskomattomalta kuulostavia juttuja ei enempää päädy yleiseen keskusteluun. Tuulimyllyjen kanssa painiessa ajattelin, että toinen osapuoli oli ikään kuin syyntakeeton, koska hänellä ei ollut valmiuksia = osaamista tai kokemusta muuttaa toimintatapojaan. Kuntien johdosta suuri osa on koko työuransa ollut vain kunnan palveluksessa eikä käsitystä tuottavasta tai eettisesti korkeatasoisesta työpaikasta ole voinut muodostua.

On tietysti suurta utopiaa, että kaupungin hallinto koskaan pääsisi edes lähelle yliopistosairaalan teho-osaston työmoraalia ja työtehoa. Se pitää ehkä salliakin – kuolemansairas pikkulapsi laittaa keneen tahansa enemmän vipinää kuin jonkin asiakirjan valmistelu. Yhteisten rahojen käyttämiseen pitää silti saada enemmän tolkkua. Valtio on jo näyttänyt hyvää esimerkkiä hallinnon keventämisessä. Turun kaupungistakin ihan varmasti löytyisi osaamista, kunhan korkein johto omaksuisi vähemmän itsekkäät periaatteet.

Kaija Hartiala

Kirjoittaja on lastenlääkäri ja työskennellyt myös Turun apulaiskaupunginjohtajana

Kaija Hartiala

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet