Paavo Okko

Helsingin yliopisto on toiminut Turussa pitempään kuin Helsingissä

Yliopistot järjestävät promootioita samoihin aikoihin keväällä, kun koulujen päätös- ja ylioppilasjuhlissa veisataan suvivirsi. Promootiojumalanpalveluksessakin veisataan usein tuo tuttu ja mielenliikkeitä nostattava virsi. Näin tehtiin myös Turun kauppakorkeakoulun äskeisessä maisteripromootiossa.

Kauppakorkeakoulu oli järjestänyt edellisen maisteripromootion 50 vuotta sitten, eikä Turun yliopistokaan ole järjestänyt maisteripromootiota vuoden 1977 jälkeen. On siirrytty enimmäkseen tohtoripromootioihin. Promootioiden yhteydessä muistellaan yliopistolaitoksen historiaa ja akateemisia perinteitä. Meillä Turussahan on muisteltavaa enemmän kuin muualla Suomessa.

Helsingin yliopisto laskee historiansa alkaneen Kuninkaallisesta Turun Akatemiasta, joka perustettiin Turkuun 1640. Akatemia toimi Turussa 187 vuotta eli vuoteen 1827 saakka. Kaupungin palon jälkeen keisari Nikolai I käski yliopistonkin siirtymään Helsinkiin, jonne maan pääkaupunkitoiminnot oli viety jo aikaisemmin.

Kun yliopisto aloitti uudessa pääkaupungissa 1828, se tulee toimineeksi 187 vuotta Helsingissä vuonna 2015. Siksi voidaan vielä sanoa, että Helsingin yliopistoksi nyt kutsuttava maan suurin yliopisto on toiminut pitempään Turussa kuin Helsingissä. Näin on ainakin, jos emme ota huomioon eräitä sotavuosia, jolloin Akatemian toiminta oli keskeytynyt.

Turun Akatemiatalo on kiinnostava historiallinen muistomerkki yliopiston sekä maan historian vaiheista. Talon Hämeenkadun puoleiselta seinältä voi ohikulkija lukea Primus lapis positus MDCCCII ultimus MDCCCXV. Ensimmäinen kivi siis asetettiin 1802 ja viimeinen 1815. Rakentaminen lähti käyntiin Ruotsin vallan aikana, ja itse kuningas ja kuningatar olivat peruskiven muurauksessa paikalla.

Talon valmistuessa Suomi oli osa Venäjää, mutta Venäjän keisari kehitti yliopistoa monella tavalla. Akatemiasalissa tämä erityinen kehitysvaihe on kuvattu korkokuvin. Talo kärsi Turun palossa sekä hiukan myös viime sotien pommituksissa, mutta se on edelleen myös akateemisten tilaisuuksien arvokas ympäristö.

Viimeisten vuosikymmenien aikana tohtoritutkintojen määrän kasvu on ollut keskeinen piirre yliopistojen muutoksessa. Yliopistosta ja kauppakorkeakoulusta yhteensä valmistui 1980-luvun alussa vajaa 40 tohtoria vuosittain. Turun nykyisessä yliopistossa, johon kauppakorkeakoulukin kuuluu, väittelee tohtoreita noin 140 vuodessa.

Maistereita valmistuu vuosittain noin 1300, tutkinnonuudistuksen aiheuttamana poikkeusvuonna 2008 peräti 2300. Ei siis ole yllättävää, että promootiot ovat enimmäkseen tohtorijuhlia nykyisin. Turun yliopisto ja Åbo Akademi pitävät huolta siitä, että kaupungin asema maan vanhimpana yliopistokaupunkina säilyy vahvana.

Paavo Okko

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet