Rahan Perässä

Irtisanomiset virittävät eläkepommia

Mitä enemmän väkeä irtisanotaan, sitä suuremmaksi paisuu eläkepommi. Kun palkkatyöntekijöiden lukumäärä putoaa, alenee myös eläkemaksujen kertymä, jolla kustannetaan eläkeläisten elämä. Suomi on ajautunut kummalliseen kierteeseen, jossa toisaalta on pakko vähentää työvoimaa tuottavuuden nostamiseksi. Samaan aikaan pitäisi luoda ainakin 200 000 uutta työpaikkaa, jotta olisi riittävästi työeläkemaksujen maksajia. Kunnista ja seurakunnista ei eläkemaksujen maksajien perusteella voisi irtisanoa enää ainuttakaan työntekijää. Mikäli irtisanomiset jatkuvat, nousevat työssä olevien eläkemaksut sietämättömälle tasolle. Samaan aikaan kunnallisveron ja kirkollisveron kertymät eivät enää riitä nykyisen työntekijämäärän ylläpitoon. Suomi on eläkevelan ja työpaikkapulan loukussa.

Pörssikursseista ja Euroopan velkakriisistä hermoileminen sumentaa silmämme ongelmilta, jotka suuruudellaan peittävät alleen niin nykyisen valtionvelan kuin Kreikalle myönnetyt velkatakaukset.

Julkisen ja yksityisen sektorin eläkevastuut ovat 500–600 miljardia euroa ja ne kasvavat 20 miljardilla eurolla vuodessa, kun suomalaiset jäävät eläkkeelle.

Tähän kylmään totuuteen on herännyt myös luterilainen kirkko, jonka työntekijöiden eläkevastuusta on kattamatta kahden miljardin euron potti.

Eläkevastuiden ja eläkemaksujen nykyinen taso perustuvat siihen, että kirkon työntekijöiden määrä ei laske.

Kunnissa on täysin sama tilanne. Jos kuntatyöntekijöiden määrä edelleen laskee merkittävästi esimerkiksi yksityistämisten seurauksena, kuntatyöntekijöiden eläkemaksuja on pakko nostaa.

Tämä johtaa kunnallisveron merkittävään nousuun, koska kuntatyöntekijöiden palkat maksetaan kuntaveroilla.

Eläkeläiset elävät suuressa harhassa

Eläkkeelle lähdössä olevat henkilöt uskovat vakaasti, että he ovat maksaneet omat eläkkeensä ja siksi heillä on oikeus nauttia eläkepäivistä. Tämä on vain osittain totta.

Suomalainen eläkejärjestelmä rahastoi vain noin 20 prosenttia eläkevastuiden määrästä. Loput 80 prosenttia maksetaan suoraan palkoista perittävistä eläkemaksuista.

Nykyisestä runsaan 500–600 miljardin euron eläkevastuiden määrästä on rahastoitu noin 140 miljardia euroa.

Jotta koko eläkevastuu voidaan kattaa, on 80 prosenttia kerättävä niiltä jotka ovat parhaillaan ja tulevaisuudessa palkkatyössä. Siksi työntekijämäärä on merkittävä luku, kun arvioidaan eläkevastuiden kattamista eli eläkkeiden maksamista.

Työpaikkojen noidankehä

Yritysten ja julkisen hallinnon eläkeongelmaa ei voida ratkaista vain tuottavuutta lisäämällä eli tekemällä enemmän ja halvemmalla. Palkkatyössä olevien määrää on lisättävä eli uusia työpaikkoja on synnytettävä.

Suomi tarvitsee 200 000 uutta työpaikkaa, jotta selviämme antamistamme eläkelupauksista. Työpaikkojen on synnyttävä aloille, jotka pystyvät kilpailemaan ulkomaisen tuonnin ja toisaalta halvan vierastyövoiman palvelualoilla.

Tämä onnistuu vain synnyttämällä uusia yrityksiä, pidentämällä nykyisiä työuria ja ottamalla maahan ulkomailta tulevaa työvoimaa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että suomalaisten on suostuttava tekemään useammin myös niitä töitä, joita nyt tarjotaan vain maahanmuuttajille ja vierastyöntekijöille.

Rahan Perässä

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet