Rahan Perässä

Urpilainen ei osaa verottaa

Verot kansan verta juo, vaikka mitä muuta väitettäisiin. Verot tulevat lopulta aina yksittäisten kansalaisten maksettaviksi, vaikka ne välillisesti kohdistettaisiinkin yrityksiin ja yhteisöihin. Veroministeri Jutta Urpilainen (sdp.) uskoo verottavansa lehdistöä määräämällä lehtien tilausmaksuille arvonlisäveron. Lehtiyhtiöt voivat kuitenkin vähentää veron omana kulunaan, mutta tilausmaksuja suorittavat kuluttajat maksavat veron täysimääräisenä. Sen verran Urpilainen ymmärtää politiikasta, että hän ei uskalla verottaa matkailuautojen ostajia ilman verotuksen taustaselvitystä. Urpilaisen mielestä huvimatkailu on verotuksen kannalta tärkeämpi asia kuin tiedonvälitys.

Vaikka Jutta Urpilainen (SDP.) on veroja säätävä valtiovarainministeri, hän ei tiedä tai ymmärrä sitä, miten verot vaikuttavat ja kohdentuvat.

Urpilainen ajaa hallituksen budjettiesityksen (http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2011/vm_2011.html ) kautta arvonlisäveroa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Arvonlis%C3%A4vero ) tilattaville Lehdille. Hän toteaa lehtihaastattelussa, että veron myötä lehtikustantajat osallistuvat valtiontalouden paikkaamiseen (http://www.journalistiliitto.fi/journalisti/lehti/2011/15/artikkelit/urp... ). Lehtien yhdeksän prosentin arvonlisävero ei kuitenkaan jää lehtiyhtiöiden maksettavaksi, vaan lehtien tilaajien maksettavaksi. Yritykset voivat vähentää kaikkien tuotteiden ja palvelujen arvonlisäverot kuluinaan aivan samalla tavalla kuin mitkä muuta tahansa kustannukset. Arvonlisävero lisätään tuotteen tai palvelun hintaan ja myyjä tilittää veron määrän valtiolle. Tavallinen kuluttaja on todellinen verotuksen kohde.

Lehtiyhtiöt ainoastaan keräävät veron ja tilittävät sen valtiolle. Urpilainen onkin säätämässä uutta mediamaksua kuluttajille, jotka haluaisivat saada tietää mitä maailmassa tapahtuu.

Sokkona säädettävä mediavero

Urpilainen on myös kieltäytynyt selvittämästä, mitä seurauksia tilattavien lehtien lukemisverolla on. Häntä ei kiinnosta uhkakuva, jossa sadat toimittajat, lehtien painavat ja vielä useammat lehdenjakajat menettävät työnsä tilattavien lehtien kallistumisen myötä. Lehtiä jakava Itella on jo ilmoittanut irtisanovansa satoja jakajia ja nelisensataa hallintohenkilöä jakelutoiminnan merkittävän supistumisen vuoksi.

Valtiovarainministeriön laskelmassa lukemisveron tuotoksi ennakoidaan 80 miljoonaa euroa. Lehtikustantajat kuitenkin arvioivat, että tilattavien lehtien levikit laskevat 5-10 prosenttia, mikä heikentää myös lehtien taloutta. Tämän seurauksena lehtien tulokset laskevat ja valtion niiltä perimä yritysvero laskee.

Kaikkein heikoimmoisa kantimissa ovat sosiaalidemokraattien omistamat puolue- ja järjestölehdet. Niiden apuharvennuksen aika alkaakin arvonlisäveron myötä.

Lopputuloksena on, että valtion lehdenkustantajilta saamat verotulot alenevat 30 miljoonalla eurolla. Kuluttajien lukemisvero kuitenkin nousee samaan aikaan kymmenillä miljoonilla euroilla.

Matkailuautojen verotus tutkitaan

Urpilaista ei kiinnosta tiedonvälitys, vaan matkailuautojen verotuksen muutokset (http://yle.fi/alueet/savo/2011/08/matkailuautojen_verotus_uhkaa_leirinta... ). Hän asettikin työryhmän selvittämään matkailuautoveroa ennen kuin vero pannaan täytäntöön. Urpilaiselle on tärkeämpää ennakoida matkailuautoveron vaikutukset kuin arvioida tiedonvälityksen muutokset.

Suomessa toimii toista sataa tilattavaa sanomalehteä ja kolmisen tuhatta aikakauslehteä, joilla on yhteensä miljoonia lukijoita. Matkailuautoja on Suomessa 44.000 ja niitä rekisteröidään vuosittain n. 1.500.

Hallitusohjelmassa kaavaillaan matkailuautojen hankinnan verotuksen aloittamista. Hallitus laskee saavansa sillä valtiolle 30 miljoonaa euroa.

Matkailuautojen verotuksen aloittaminen on suututtanut etenkin vanhemmat ikäluokat, jotka suosivat tätä lomailumuotoa. Matkailuauto on yhä useammin kesämökin korvaava liikkuva ympärivuotinen kakkoskoti. Yli puolet maamme leirintäalueyöpymisistä tehdään matkailuautoissa.

Matkailuautojen verottaminen nostaisi reippaasti autojen hintaa. Noin 60.000 euroa maksavan matkailuauton hinta nousisi 20.000 eurolla. Se taas vähentää autojen ensirekisteröintiä arvion mukaan 1 500:sta 100–200 autoon vuodessa. Tämä romahduttaa alan kaupan sekä huolto- ja oheispalvelujen kannattavuutta. Palveluja vähenee ja katoaa. Tulee konkursseja, menee työpaikkoja.

Urpilainen lisää tasaveroja

Vaalien alla Urpilainen julisti, että demarit eivät hyväksy uusia tasaveroja (http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=201... ). Arvonlisävero ja kunnallisverot ovat kaikille sama eli se on tasavero. Lehtien lukemisen verottaminen kohdistuu yhtä kovin ja tasapuolisesti kaikkiin lukijoihin.

Verojen säätämisen pitäisi olla tarkkaa puuhaa, koska hallituksen budjettivalta on vallankäytön tärkein muoto. Budjetilla ja veroilla ohjataan kuluttajien käyttäytymistä, vaikutetaan tulevaisuuden investointeihin ja ennen muuta siihen, miltä maailma näyttää tulevaisuudessa.

Urpilaisen Suomessa ei haluta arvostaa lehtien lukemista, vaan matkailuautoja ja tv:n katsomista. Urpilaisen tavoitteena on kerätä veronmaksajilta myös toinen mediamaksua eli Yleisradio-vero. Kotitaloudet eivät voi kieltäytyä siitä eikä sitä voi välttää sanomalla, ettei katsele Ylen ohjelmia.

Rahan Perässä

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet