Päätoimittaja Uitto

Ihmisten kahtiajako näkyy vaaleissa Turussakin

Lausteella äänestäminen ei kiinnosta yhtä paljon kuin esimerkiksi Turun saarilla.

Presidentinvaalien toisen kierroksen tuloksista on sanottu näkyvän sen, että Suomi olisi jakaantunut etelä-pohjois -suunnassa kahtia. Etelän suurissa kaupungeissa äänestetään vilkkaammin kuin pohjoisen haja-asutusalueilla.

Syy on pohjoisen asukkien mukaan siinä, että etelän herroja ei kiinnosta tarpeeksi koko maan asioiden hoito ja pohjoinen ulottuvuus jää kaikessa päätöksenteossa vähäpojan asemaan. Vaalien toisen kierroksen etelää huomattavasti heikompaan pohjoisen äänestysprosenttiin vaikutti hieman myös Paavo Väyrysen tipahtaminen toiselta kierrokselta.

Jakoa voisi silti tehdä paljon pienemmässäkin mittakaavassa. Yhden ison kaupungin sisällä voi olla huomattavia eroja. Niin on Turussakin. Ruusukorttelin palvelukeskuksen äänestysalue on sen alueen asukkaiden velttoudessa aivan oma lukunsa kummallakin kierroksella. Toisen kierroksen prosentti 49,0 ei selity vain palvelukeskuksen asukkaiden iällä.

Lähiöissä oltiin nihkeästi liikkeellä jo avauskierroksella. Kahdeksasta ehdokkaasta ei tahtonut löytyä oikeaa miestä tai naista esimerkiksi Pernon koululla (60,0), Varissuon koulu kakkosella (61,8), Varissuon nuorisotalolla (58,8), Pansiossa (56,0) ja Nunnavuoressa (61,4).

Onko se sitten puolueiden, ehdokkaiden vai molempien vika, kun lähes kaikki ehdokkaat tuntuivat edellä mainituilla alueilla sellaisilta, ettei heillä ole mitään annettavaa ihmisille. Samaan aikaan tietyillä kaupungin alueilla, parhaiten Haarlassa (84,1), painuttiin jonoissa äänestyskopeille. Ilmiö toistui toisella kierroksella, mikä on ymmärrettävämpää, kun listalla oli enää kaksi nimeä.

Ihmisellä on hyvin harvoin mahdollisuus olla päättämässä suoraan yhteiskunnan asioista. Se, että jokainen saa olla valitsemassa maan johtajaa, pitäisi olla etuoikeus, syys olla ylpeä demokratiastamme. Mutta kaikille se ei sitä ole eikä se ole heidän vikansa.

Turussakin on liian paljon ihmisiä, joiden ääni ei tule koskaan kuuluviin eikä sitä ääntä haluta antaa toisellekaan, jos se toinen ei ole sen arvoinen. Eduskuntavaaleissa 2011 tapahtui jytky. Monet ihmiset löysivät Perussuomalaiset, mutta puolueen kannatus ei muuta yhtä totuutta. Silloinkin äänestysprosentti oli huono samoilla Turun äänestysalueilla kuin presidentinvaaleissakin.

Mihin suuntaan kuntavaaleissa mennään?

Teemu Nurmi

Päätoimittaja Uitto

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet