Onko sähköauto oikeasti päästötön? – Moottori selvitti

Uuteen WLTP -päästö- ja kulutusmittaukseen on laboratoriotestien lisäksi otettu käyttöön liikenteessä tehtävä RDE-mittaus (Real Driving Emissions). PEMS-mittauslaitteet (Portable Emissions Measurement Systems) mittaavat auton pakoputkesta tulevat päästöt ajon aikana. WLTP-normin käyttöönoton alkuvaiheessa RDE-mittauksesta hyödynnetään vain typenoksidipäästöjen (NOx) mittaustulokset.

Jari Saarentaus, Moottori.fi

LIIKENNE Vain aurinko-, tuuli- ja vesivoimalla tuotettu sähkö on päästötöntä. Fossiilisesti tuotetulla sähköllä kulkeva auto häviää päästöissä biopolttoaineilla kulkevalle.

Kun auton käyttövoiman aiheuttamat päästöt lasketaan enrgian tuotannosta sen käyttöön asti, bensiini- ja dieselautot putoavat päästötilastojen kärjestä.

Kisa puhtaimmasta käyttövoimasta ratkotaan sähkön ja biopolttoaineiden kesken. Yksiselitteistä voittajaa tässä kisassa ei ole. Energiantuotanto ratkaisee käyttövoiman koko elinkaaren mittaisen puhtauden.

Sähköauto tarvitsee runsaasti akkuja, joiden tuotanto aiheuttaa päästöjä.

Sähkömoottorin hyötysuhde on parempi kuin polttomoottorin, mutta kun lasketaan auton koko elinkaaren päästöt, ei sähköauto ole ihan niin ylivoimaisen päästötön muihin käyttövoimiin verrattuna.

Sähköauton ajonaikaiset lähipäästöt jäävät toki nollaan, mutta päästöjä syntyy sähkön tuotannossa – eri määriä sähkön tuotantotavasta riippuen.

Sähköautoilun haasteita ovat myös talviset olosuhteet ja latausmahdollisuudet.

Autojen hiilidioksidipäästöjä ja polttoaineen kulutusta mittaava uusi kulutusnormi WLTP olettaa edellisen NEDC-normin tapaan sähkön olevan nollapäästöistä.

Täyssähköautot ja ladattavat hybridiautot saavat näin merkittävän veroedun, koska autoveron ja ajoneuvoveron määrä lasketaan autolle ilmoitettujen hiilidioksidipäästöjen mukaan.

Täyssähköautoille ilmoitetut hiilidioksidin nollapäästöt ja ladattavien hybridien minimaaliset päästöt harhauttavat. Kuva muuttuu, kun otetaan huomioon päästöt energian lähteestä käyttöön, ns. well-to-wheel -laskentatapa.

Euroopan suurin autonkäyttäjien etujärjestö ja Autoliiton sisarjärjestö ADAC on vertaillut Saksassa 45 automallin hiilidioksidipäästöjä. Tässä vertailussa ADAC oli laskenut hiilidioksidipäästöt energian lähteestä käyttöön (well-to-wheel).

Lisäksi ADAC on tässä vertailussa mitannut säännellyt päästöt (CO, HC, NOx, PM, PN).

CO on hiilimonoksidi eli häkä, HC palamattomat hiilivedyt, NOx typen oksidit, PM hiukkasmassa ja PN hiukkasten lukumäärä.

ADACin laskelmassa otetaan huomioon sähkön tuotannosta aiheutuvat keskimääräiset päästöt Saksassa, samoin eri polttonesteiden valmistuksen ja kuljetuksen päästöt.

Vertailussa kaksi alemman keskiluokan täyssähköautoa ovat kärkitiloilla sijoilla 1 ja 3. Hybridit nappasivat sijat 2 ja 5.

Maakaasuauto oli neljäs, Tesla-sähköauto kuudes ja seitsemäntenä ”pahiksena” pidetty dieselauto (Mercedes-Benz E 220 D). Vertailun paras bensiinikäyttöinen auto (Mitsubishi Space Star) oli kahdeksas.

Sähköautojen ylivoima päästöjen vähäisyydessä ei ollut vertailussa mitenkään ylivoimainen, kun mukaan lasketaan polttoaineiden tuotannon päästöt.

Lue myös: VTT:n tutkija sähköautohypestä: Polttomoottorit ovat jo varsin pihejä

Myös VTT on tarkastellut pienemmän keskiluokan autojen päästöjä kokonaisvaltaisesti (well-to-wheel) aina energian lähteen ja kuljetuksen päästöistä auton käytön päästöihin saakka.

Kotimaisista jätteistä jalostettua biodieseliä käyttävän auton hiilidioksidipäästö on VTT:n laskelmien mukaan 17 g/km, puupohjaisella biodieselillä 5 g/km, biokaasuautolla 32 g/km, oljesta valmistetulla korkeaseosetanolilla 49 g/km.

Sähköauton hiilidioksidipäästö on 28 g/km Suomen keskimääräisellä sähkön tuotantotavalla. Niin sanotulla marginaalisähköllä täyssähköauto päästelee 80 g/km. Marginaalisähköllä tarkoitetaan kulutushuippujen aikaan tuotettua sähköä.

Vertailun vuoksi mainittakoon, että lataushybridi päästää 67 g/km Suomen keskimääräisellä sähköntuotantotavalla.

Keskikokoisen tavallisen bensiiniauton well-to-wheel-hiilidioksidipäästö on 139 g/km, tavallisen dieselauton 102 g/km ja maakaasuauton 119 g/km. Näihin verrattuna biopolttoaineet tarjoavat edellä kerrottujen VTT:n laskelmien mukaan todella merkittävän päästövähennyksen.

Sähköauton päästö voi olla jopa 0 g/km, jos kaikki sähkö tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä (aurinko-, tuuli- ja vesivoima).

Käytännössä esimerkiksi Helsingissä Helen Oy:n myymästä sähköstä kuitenkin vain noin neljännes (25 prosenttia) tuli vuonna 2016 uusiutuvista energianlähteistä.

Ympäristötietoisen sähköautoilijan itsensä päätettävissä ei läheskään aina ole, lataako hän autonsa mahdollisimman ekologisesti tuotetulla sähköllä.

Isoissa taloyhtiöissä päätöksenteko on monimutkaista, eikä yhdellä tai muutamallakaan asukkaalla ole välttämättä mahdollisuutta saada taloyhtiötä valitsemaan hieman kalliimpaa, mutta mahdollisimman vihreää sähköä.

Päätökset tehdään yhtiökokouksessa.

Asiasta on helpompi sopia, kun asutaan omakotitalossa, paritalossa tai pienessä rivitaloyhtiössä.

Esimerkiksi Helsingissä Helen Oy:n kanssa on mahdollista tehdä Ympäristösähkö-sopimus, jolloin asiakas ostaa aurinko-, tuuli ja vesivoimalla tuotettua sähköä. Vuonna 2016 Helenin asiakkaille toimitetusta sähköstä 19 prosenttia myytiin uusiutuvina erillistuotteina.

Teksti: Timo Turkula, Moottori.fi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

toimitus

Kommentit (27)

Kommentit

Päästöjen mittaus on ihan tyystin huijaus. Sähköauton päästöt alkavat siinä vaiheessa, kun aletaan kaivamaan raaka-aineita niiden valmistukseen tarvittavan suunnittelutoimiston rakentamiseen. Olen asiasta kirjoittanut 20 vuotta, jotta päästöistä voidaan edes puhua, on oltava mittarit.

Otetaanpa esimerkki:

Paljonko syntyy päästöjä kaivosteollisuudesta, jolla sähköautojen tarvitsemat materiaali saadaan maan pinnalle. (monet niistä ovat hyvin harvinaisia, joten ne louhitaan maista, joissa päästöistä ei piitata pätkääkään).

Paljonko syntyy päästöjä, että saadaan aikaan akku, jolla sähköauto kulkee ensimmäisenkään kilometrin. (siinä kulkee uskomaton määrä aasialaisia suuripäästöisiä laivoja uskomattoman moneen kertaan tuhansia merimaileja edestakaisin)

Tehdäänkö sellainen diili, että kun puhutaan päästöistä, niistä puhutaan SI-järjestelmän yksikköinä ja jokainen tonni, metri, joule ja kaikki muutkin yksiköt lasketaan niin, että virhemarginaali on korkeintaan yksi prosentti. Minulla oli aikoinaan opettaja, joka sanoi, että kaikki se tutkimus, jonka epävarmuus ylittää yhden prosentin on paskapuhetta!

Teppo Vanamo

>Esimerkiksi Helsingissä Helen Oy:n kanssa on mahdollista tehdä Ympäristösähkö-sopimus, jolloin asiakas ostaa aurinko-, tuuli ja vesivoimalla tuotettua sähköä.

Rahat pos tyhmiltä, jos maksat tuplahinnan, niin saat "vihreättä sähköä" ja naapuri samaa johtoa pitkiin tavallista sähköä, mutta puolet halvemmalla.

Toimisiko sama ravintolassa? Kattilaan laitetaan yksi purkki "luomu" hernettä ja kymmenen purkkia tavallista. Asiakas voisi valita, maksaako 20€ luomukeitosta, vai 5€ tavallisesta. Mutta annos tietenkin tulisi ihan samasta kattilasta.

työtön

> Helsingissä Helen Oy:n myymästä sähköstä kuitenkin vain noin neljännes (25 prosenttia) tuli vuonna 2016 uusiutuvista energianlähteistä.

Ja kun 95E10 bensiini sisältää 10 prosenttia uusiutuvaa etanolia. Niin minulla olisi kans liikeidea: Ymäristöbensiisi-sopimus!

Tekisit sopimuksen kanssamme, tankkaisit samasta pumpusta, samaa bensiiniä niin kuin ennenkin, mutta maksaisit vain tuplahinnan!

Sinulle tulisi hyvä mieli, kun ostat "ympäristöbensiiniä" ja meille, kun saisimme enemmän rahaa samasta tuotteesta. Kaikki voittavat!

työtön

Vihervasemmistolle sen ,V.Niinistön porukalle etenkin mahdoton tehtävä, perustelu on vaikeaa vaikka liikennenministeri sen on kyllä ymmärtänyt ajat sitten ?

Isoisä

Sähköauto on pian edullisempi omistaa ja ajaa kuin polttomoottoriauto. Täytyy olla aika sekaisin jos haluaa mieluummin maksaa enemmän polttomoottoriautosta mm. huolto- ja polttoainemafioille.

juzzlin

Tähän asti kerrostaloissa autopistokkeissa on autoja lämmitetty vain muutama
tunti päivässä. Entä kun aletaan ladata sähköautoja? Vaatiiko sähköauton lataami-
nen ratkaisevasti enemmän sähköä elikkä pidempiä latausaikoja? Jos, niin
pitäisi varmaan alkaa miettiä latauspisteitten hinnankorotuksia suuremman
kulutuksen vuoksi.

Osservatore

ilmastohysteerikot tuntuvat olevan kiinnostuneita vain (netto)hiilidioksiidipäästöistä, mutta viis veisavat kaikista muista päästöistä, joita syntyy myös "bio"poltttoaineilla.Onneksi ADAC on ottanut nuo mukaan.

Kun ajatellaan sähköautoja tai pistorasiahybrideja (joilla ainakin 10 km ajomatka), tuo mahdollistaa paremman ilmanlaadun kaupunkien keskustan katukuiluissa ja asunnoissa. Sähkön tuotanto tapahtuu keskustojen ulkopuolella yleensä keskitetysti hyvällä polttotekniikalla, jolloin alueelliset saastepitoisuudet jäävät pieneksi.

Mitä tulee primäärienergian tuottamiseeen, tilanne on varsin erilainen Saksassa ja Suomessa. Saksassa paljon sähköä tuotetaan (rusko)hiilivoimaloissa, vesivoimaa ei juuri ole jaydinvoimaloita ajetaan alas. Suomessa on vesivoimaa varsin mukavasti ja nykyisistäkin ydinvoimaloista saadaan vielä enemmän. Ydinvoimateho kasvaa merkittävästi Olkiluoto 3 myötä ja mahdollisen Hanhikiven myötä. Joskus laskeskelin, että OL3 riittäisi sähköautojen latamiseen, vaikka kaikki henkilöautot olisivat täyssähköisiä.

Huonolla hyötysuhteella ja suurilla päästöillä ajettavia hiililauhdevoimaloita käytetään lähinnä kovina pakkaskausina, jotka edustavat vain pienen osan koko sähköntuotannosta Suomessa.

koff

Näyttää olevan niin päin, että sähköautovastustajat paasaavat vain CO2-päästöistä ja sivuuttavat kaikki muut hyödyt. Kätevästi myös viedään sivuiraitelle se fakta, että sähköauto on joka asiassa PAREMPI. Näistä huuhaajutuista lukija saa sellaisen käsityksen, että bensa-auto olisi parempi.

juzzlin

Sähköauto on ihan oikeasti päästötön, siinä ei ole pakoputkea.

Jos sähkön tuotanto saastuttaa, se koskee kaikkea sähkön kulutusta Suomessa, ei pelkästään sähköauton latausta. Tulevaisuudessa kun sähkön tuotanto tulee puhtaammaksi, vähenevät sähkön tuotannosta aiheutuvat päästöt sähköauton latauksenkin osalta.

Bensa-auto sen sijaan saastuttaa pakoputkestaan nyt ja aina tulevaisuudessakin.

Akkujen tuotannon saasteet koskevat kaikkia akkukäyttöisiä laitteita, kännyköitä, tabletteja, sylimikroja, digikameroita, navigaattoreita. Samanlaisia akkuja niissäkin on käytetty jo yli 10 vuotta. Ei yhtään sen puhtaampia.

Muiden (kuin akun) auton osien tuotannon osalta päästöjä syntyy samalla lailla bensa-auton kuin sähköautonkin osalta. Pellin taivutus tuottaa samat päästöt menee pelti bensa-autoon tai sähköautoon.

Tepeteus

Ja ne kiinalaiset lapset, jotka kaivaavat Afriikan kaivoksissa lithiumia sähköautojen akkuihin, voi jättää huomioimatta. Nuohan kaivokset, jotka saastuttavat luontoa, ovat afrikassa ja kiinassa, eivät täällä. Ja yhtäpaljon sitten kännykätkin saastuttavat, kun niissä on kans akut, joten ne voi jättää huomioimatta, kun puhumme luonnonystävällisyydestä.

Persona Non Grata

Ja bensa tulee bensapumpusta itsestään eikä Putinille makseta yhtään raakaöljystä. Suomessa sähköntuotanto on lähes 80% CO2-neutraalia.

juzzlin

Se on vähän eri asia että onko ne päästöt keskitetysti jossain "metsässä" vai kaupunkien ahtailla kaduilla, missä asuu tuhansia ihmisiä hengittämässä niitä päästöjä. Ihmeellistä sähköautojen dissausta tämäkin.

Sörkkä

Juuri näin. Lisäksi naurattaa se kuinka makkaranpurijoista tulee oikein kunnon ituhippejä aina kun puhutaan sähköautoista. Kovasti heitä huolettaa Kiinan kaivokset ja akkujen kierrättäminen.

juzzlin

"Keskikokoisen tavallisen bensiiniauton well-to-wheel-hiilidioksidipäästö on 139 g/km, tavallisen dieselauton 102 g/km ja maakaasuauton 119 g/km."

Tuo nyt on ihan täyttä roskaa. Autot kuluttavat tuon verran paperilla. Käytännön ajo onkin sitten aivan eri asia ja tästä on lukuisia tutkimuksia. Todellisuudessa se 139 g/km onkin yli 200 g/km.

juzzlin

Sähköautojen akut – huimaa ongelmajätettä

Aivan pieniä taskulampun pattereita, akkuja, pitää nykyään viedä ongelmajätteiden keräyspaikoille. Älypuhelimien, tablettien ja tietokoneiden akuillakin on yhä rajallinen toimintaikä.

Sähköautojen akkujen toiminta-aika on viisi tai kahdeksan vuotta meidän ilmastossamme. Uudet akut sähköautoon maksavat äkkiä 10 000 euroa. Mitä tapahtuu vanhoille akuille? Esimerkiksi kolme vuotta vanhan Tesla S:n akut painavat 600 kg – ei mitään ihan pieniä ”taskulamppupattereita”!

Jos Suomessa 2,5 miljoonaa autoa olisi sähköautoja, ja akkujen elinikä viisi vuotta, pitäisi joka vuosi vaihtaa 500 000 akkupakettia á 600 kg uusiin. Kallista! Entä minne 500 000 x 600 kg ongelmajätettä?

Jänöjussi

Höpö höpö. Teslan akkujen TAKUU on kahdeksan vuotta. Tämän hetkisen datan perusteella ne kestävät hyväkuntoisina jopa miljoona mailia. Polttomoottoriauto menee paalauskuntoon jo siinä 300-400 tkm kohdalla joten yksi Tesla vastaa useaa polttomoottoriautoa. Se vasta tuhlausta onkin.

juzzlin