Puheenaihe

Isot kaupungit pettyivät maakuntaratkaisuun – professori USU:lle: "Aiempi työ voi selittää enemmän kuin se, onko tämä rationaalista ja tehokasta"

Juha Sipilän keskusta ja Antti Rinteen SDP ovat päässeet sopuun sote-uudistuksen toteuttamisesta maakuntamallin pohjalta. Oppositioon jäävät Jussi Halla-ahon perussuomalaiset ja Petteri Orpon kokoomus pääsevät vaikuttamaan vielä siihen, miten maakunnille kerätään rahoitusta.

Päivi Tuovinen

Soten hallintomallin pohjautuminen 18 maakuntaan ei yllättänyt Tampereen yliopiston kunnallistalouden professoria Jarmo Vakkuria.

– Tämä opettaa, että ratkaisut ovat aina riippuvaisia siitä, mitä aiemmin on tehty. Jos hallituskombinaatio on tämä kuin nyt näyttää olevan, niin on selvää, että samalta pohjalta on jatkettu, Vakkuri sanoo Uutissuomalaiselle (USU).

– Se aiempi työ saattaa selittää ratkaisua enemmän kuin se, onko tämä nyt rationaalista ja tehokasta, Vakkuri lisää USU:lle,

Hallitusneuvotteluissa saatiin torstaina sopu sote-uudistuksen järjestämismallista.

Sotea on tarkoitus lähteä rakentamaan 18 itsehallinnollisen maakunnan varaan. 18 maakuntaa oli edellisen hallituksen kompromissi ja keskustan lempilapsi.

Keskusta on saamassa maakuntiin soten lisäksi ainakin palo- ja pelastustoimen. Puolue haluaa keskittää maakunnille muitakin tehtäviä, mutta Helsingin Sanomien tietojen mukaan tämä jäisi pohdittavaksi myöhemmin.

Maakuntauudistus tarkoittaa myös uusia maakuntavaaleja. Se voi tarkoittaa myös uuden maakuntaveron säätämistä, jotta palvelut rahoitetaan. Rahoituksen järjestämistä aletaan pohtia parlamentaarisesti, eli mukaan pääsevät myös oppositiopuolueet.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen suhtautuu maakuntauudistukseen varauksella. Hän  kysyy, miten loppu Uusimaa asemoituu uudistukseen.

Tyytymättömyyttä ratkaisuun on myös isoissa kaupungeissa, ainakin Vantaalla ja Tampereella.

– Tähän jää ongelmia myös muiden suurten kaupunkien suhteen, ne olisivat halunneet olla vahvemmin järjestämässä sosiaali- ja terveyspalveluita. On kyllä alueita, joissa tämä maakunnallinen malli on hyvä, mutta tässä ratkaisussa ei oteta huomioon alueiden erityispiirteitä lainkaan, Karhunen sanoo USU:lle.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Antti Rinne: Soteen tulee 18 maakuntaa ja pk-seudulle erillisratkaisu – HS: Keskusta saamassa toivepotin23.5.2019 10.05

Kommentit (3)

Kommentit

HS:n mukaan "HALLITUS

HS:n mukaan "HALLITUS selvittää, pitäisikö Uudellamaalla, pääkaupunkiseudulla tai Helsingissä olla maakuntien osalta erillisratkaisu. Tämä tarkoittaa, että Uudellemaalle ei syntyisi yhtä jättimaakuntaa, joka vastaisi maakunnan tasolla sotesta." Järkevintä olisi perustaa Uudenmaan maakunnan alueelle kolme Sote-aluetta: Helsinki, Länsi-Uusimaa (hallinnollisena keskuksena ehkä Espoo) ja Itä-Uusimaa (hallinnollisena keskuksena ehkä Vantaa). Tässä ratkaisussa olisi riittävästi "kasvunvaraa", muuttaahan Uudellemaalle muualta Suomesta runsaasti väkeä. Vuoteen 2009 saakka Itä-Uusimaa oli oma maakuntansa, mutta se oli lähinnä RKP:n kielipolitiikalle räätälöity ja vain 94 000 asukkaan maakunta. Itä-Uudenmaan Sote-maakunta olisi väestöltään paljon suurempi ja siihen kuuluisi entisen Itä-Uudenmaan maakunnan lisäksi Mäntsälä ka pääradan tuntumassa olevat kunnat, siis mm. Vantaa, Kerava, Tuusula ja Järvenpää. Väkimäärältään nämä kolme uusmaalaista sote-aluetta olisivat paljon suurempia kuin monet maakunnat - Keski-Pohjanmaan maakunnassa on 68 000 asukasta ja Kainuun maakunnissa 73 000 asukasta.

... mutta pahoin pelkään,

... mutta pahoin pelkään, että tällainen sote-ratkaisun esteeksi muodostuu kielipolitiikka. Olihan "entinen Itä-Uudenmaan pienoismaakunta" lähinnä RKP:n kielipolitiikan kukkanen. Ehkä RKP:n kielipolitiikka johtaa jälleen saman alueen "Itä-Uudenmaan sote-maakunnan" perustamiseen, siis ilman Vantaata, Keravaa, Tuusulaa ja Järvenpäätä. Pitihän entinen Vaasan lääni jakaa kuntien kaksikielisyyden perusteella Pohjanmaan (Österbotten), Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan nykymaakuntiin. Niistä Manner-Suomen pienin nykymaakunta Keski-Pohjanmaa on omituinen: siihen kuuluu Keski-Pohjanmaan historiallisen maakunnasta vain "Kokkolan talousmaakunnan" alue, siitä keinotekoisesta syystä, että sen keskuksessa Kokkolassa on huomattava ruotsinkielinen vähemmistö. Entisen Oulun läänin eteläosassa olevat keskipohjalaiset kunnat eivät tietenkään kuulu Keski-Pohjanmaan nykymaakuntaan, koska niissä ei asu montaa ruotsinkielistä - toki muitakin syitä on. Ei ole sattumaa, että Anna-Maja Henriksson on erityisen innostunut nykymaakuntiin perustuvasta sote-mallista, onhan RKP:llä erityisen paljon kunnanvaltuutettuja juuri Pohjanmaan nykymaakunnan kunnissa.

Valtion vero nousee ja

Valtion vero nousee ja kunnallisvero sekin nousee. Lisäksi tulee vielä maakuntavero. Hallintohimmelit lisääntyvät. Turha kuvitellakaan, että terveyspalvelut parantuisivat. Rahaa tämä tuleva hallitus lupaa jakaa surutta sinne, tänne ja tuonne. Ja lypsää veroja kohtuuttomasti meiltä muilta. Suomen verotus on ihan syvältä.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat