LukijaltaTällä palstalla julkaistaan lukijoiden mielipidekirjoituksia.

Mielipide: Vihreiden pakkomielle on huolestuttava

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Elina Rantanen (vihr.) on ollut näkyvästi esillä Turkulaisen parissa numerossa. Huolestuttavaa Rantasen kommenteissa on juuri vihreiden pakkomielle saada raitiotie Turkuun maksoi mitä maksoi. Paitsi huolestuttava niin myös oikeasti pelottava on vihreiden Rantasen asema valtuuston puheenjohtajana.

Rantanen on perustellut raitiotien välttämättömyyttä muun muassa näin: ”Raitiotien kustannusarvion lisäksi pitää huomioida se, että raitiotiellä on positiivisia kiinteistötaloudellisia sekä imago- ja kasvuvaikutuksia ja lisäksi se laskee joukkoliikenteen käyttömenoja”.

Simmottis! Kyllä näin vankoilla taustatiedoilla voi kyseistä miljardihanketta jo ryhtyä lobbaamaan, mutta eiköhän valtuuston muilla puolueilla ole sentään paremmin jalat maassa kuin vihreillä, joilla rahasta ei ole koskaan pulaa.

Meneillään olevat kalusto- ja runkolinjauudistukset ovat osa jatkuvaa joukkoliikenteen kehittämistä ja tuuppaavat kaikki vuorollaan kallista ja kankeaa, vanhanaikaista kiskoihin perustuvaa ja sitä rakennettaessa kaupunkikuvaa taas vuosiksi mylläävää ratikkaa paitsioon!

Timo Tujunen

Lukijalta

Kommentit (6)

Kommentit

Kun kommentoinnissa

Kun kommentoinnissa siirrytään asia-argumenttien sijaan puhumaan argumentin esittänyttä tahoa vastaan (argumentum ad hominem), paljastaa kommentoija, että oikeat asia-argumentit ovat loppuneet. Näin näyttää käyneen myös Timo Tujuselle. Raitiotie on kaupunkikehityshanke, ei ainoastaan joukkoliikennehanke. Tämän ymmärtääkseen ei tarvitse olla vihreä: Kaikissa suomalaisissa kaupungeissa, joissa nykyaikaisia raitioteitä rakennetaan tai suunnitellaan, Vihreät muodostavat kaikista valtuutetuista selvän vähemmistön. Esimerkiksi Tampereella kaksi kolmannesta koko valtuustosta oli ratikan kannalla, heistä Kokoomuslaisia oli 15 (mikä on enemmän kuin koko Vihreiden valtuustoryhmä), SDP:läisiä 11 ja Vasemmistoliittolaisia 7. Nykyaikaista raitiotietä kannatetaan yli puoluerajojen, koska se on yksinkertaisesti toimivaksi ja varmaksi todettu keino nostaa kapasiteettia ja lisätä positiivisia kaupunkikehitysvaikutuksia mm. elinkeinoelämän ja kestävän kaupunkirakenteen kannalta. Turku ei ole tässä suhteessa poikkeus, vaan samat havainnot on tehty kaikkialla, jonne nykyaikaisia raitioteitä on rakennettu. Identiteettipolitiikan tekemisen sijaan tulisi todellakin tutustua vankkaan taustatietoon, jota aiheesta löytyy roppakaupalla ja katsoa muiden vastaavan päätöksen tehneiden kaupunkien kokemuksia. Faktat puhuvat puolestaan.

Valtuuston pj Elina Rantanen

Valtuuston pj Elina Rantanen perustelee raitiotietä mm. argumentilla, että se laskee joukkoliikenteen käyttömenoja. Raportissa "Turun raitiotien yleissuunnitelman tarkennus 15.1.2019" todetaan luvussa 6.2: "Vuoden 2050 tilanteessa, kun runkobussilinjastossa jouduttaisiin ajamaan ruuhka-aikoina tiheämmällä vuorovälillä, raitiotievaihtoehdoissa Länsikeskukseen ja Runosmäkeen vuotuiset liikennöintikustannukset ovat samaa suuruusluokkaa kuin runko-bussijärjestelmässä" Näin voisi ollakin, jos Turun väkiluku olisi tuolloin 250 000, kuten raportin alussa uumoillaan. Uudemmat ennusteet lupaavat väkiluvuksi 'vain' noin 215 000. Suurta kuljetuskapasiteettia tullaan siis tuskin koskaan tarvitsemaan. Huipputunnin matkustajamäärä on tällä hetkellä vajaa 500, vaikka se nousisi 50 prosentilla, riittäisi tähän nykyisten telibussien välityskapasiteetti. Iltapäivän huipputunnin matkustajat kuljettaisi tällä hetkellä kahdella ratikalla! Mihin sitä suurta kuljetuskapasiteettia tarvitaan ja miten saadaan säästöjä, jos vuorovälejä ei oleellisesti pidennetä? Kannattaa huomata, että Tampereen Hervannassa on asukkaita yli 24 000, Varissuolla alle 9 000. Pääkaupunkiseudun Raide-Jokerin hankearvioinnin johtopäätöksissä (5.2) todetaan, että Raide-Jokeri tuottaa merkittäviä yhteiskuntataloudellisia hyötyjä, mutta hankkeeseen liittyy korkea pääomainvestointi ja se kasvattaa merkittävästi joukkoliikenteen liikennöintikustannuksia. Mihin valtuuston puheenjohtaja perustaa väitteensä pienenevistä käyttökuluista?

Vetoat kommentissasi Turun

Vetoat kommentissasi Turun raitiotien yleissuunnitelman tarkennuksiin. Kyseiset tarkennukset eivät nimestään huolimatta olleet kovin tarkasti tehtyjä, minkä valtuustokin totesi määrätessään tarkennukset uudelleen työn alle. Tarkennusten suurimpia puutteita olivat mm. elinkaarikustannusten puutteellinen laskeminen (bussit on hankittava ratikan elinkaaren aikana 3-4 kertaa), ns. raidekertoimen huomiotta jättäminen (kysynnän kasvu) sekä raitiotien kiinteistötaloudellisten vaikutusten selvittämättä jättäminen. Pelkästään näillä puutteilla on lukuihin ratkaisevat vaikutukset. Elinkaaren aikaiset käyttökustannukset ovat suuremman kapasiteetin tarjoavassa ja pienemmän kuljettajaresurssin vaativassa raitiotievaihtoehdossa edullisemmat. Jos katsotaan edellistä 50 vuoden ajanjaksoa, Turku olisi säästänyt purkamisen sijaan raitioteitä edelleen kehittämällä satoja miljoonia. Säästö olisi syntynyt kaupunkirakenteen hajautumista hillitsemällä, tieinvestointien ja niiden ylläpitokustannusten merkittävästä vähentymisestä, bussiliikenteen operointikulujen vähentymisestä sekä kiinteistöjen arvonnoususta. Sorrut kommentissasi myös arvioimaan kapasiteettitarvetta nykyisiin käyttäjämääriin peilaten. Koko joukkoliikenneratkaisun tarkoituksena on joukkoliikenteen kulkutapaosuuden merkittävä kasvattaminen, joten nykyisiä käyttäjämääriä tuijottamalla ei pääse puusta pitkälle. Väkiluvusta riippumatta Turun seudulla joukkoliikenteen kulkutapaosuus on vaatimattomat 7-8 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla kulkutapaosuus on yli kaksinkertainen ja siellä ja Tampereella tulevaisuusinvestoinnit tulevat nostamaan lukua entisestään tulevina vuosikymmeninä. Kaupunginosien asukasmäärä ei myöskään määritä raitiotien rakentamistarvetta, vaan reitin varrella sijaitsevien potentiaalisten käyttäjien määrä. Tyypillisesti potentiaalisiksi käyttäjiksi lasketaan 800 metrin etäisyydellä pysäkeistä asuvat tai työskentelevät. Esimerkiksi Helsingin Käpylässä on vähemmän asukkaita kuin Varissuolla ja sinne kulkee raitiovaunu. Jos Turku haluaa pitää kiinni niin asukkaiden viihtyvyydestä ja hyvinvoinnista, ilmastotavoitteistaan kuin houkuttelevuudestaan vireänä paikkana asua ja yrittää, sen on pakko uskaltaa tehdä tulevaisuusinvestointeja. Rakenteiden uudistaminen vastaamaan tavoitteita on kallista ja pääomaa sitovaa, mutta välttämätöntä ennen pitkää. Sen tietää mm. jokainen menestynyt kaupunki ja yritys.

Turun raitiotien

Turun raitiotien yleissuunnitelma tarkennuksineen ovat laatineet Turun ja Raision kaupungit sekä Liikennevirasto ja Ramboll. Minä luotan enemmän tuon raportin asiantuntemukseen kuin yksittäisten kaupunginvaltuutettujen mielipiteisiin. Käyttäjämäärien pohjana ovat tietysti nykyiset määrät, mitkä muut ne voisivat olla. Nykyisin huipputunnin käyttäjämäärä on alle 500, vaikka se nousisi kaksinkertaiseksi eli 1000 käyttäjään, riittäisi superbussin välityskyky hyvin. Tampereen ratikan kapasiteetti (220 matkustajaa, 104 istumapaikkaa) on niin suuri, että järkevä vuoroväli ruuhka-aikana olisi 10 minuuttia ja muulloin 15 - 20 minuuttia. Ratikka on niin raskas, että puolityhjänä sillä ei kannata vuoroja ajaa. Se on selvää, että ruuhka-ajan matka ratikassa istuen on mukavampi kuin superbussissa seisten, mutta kokonaiskustannus on huimasti kalliimpi. Myös käyttökulut ovat kalliimmat sekä Turun että Raide-Jokerin raporttien mukaan, mutta halvemmat Elina Rantasen mukaan. Siihen väitteeseen halusin perusteluja. Entä muuten Naantali? Jos valitaan ratikka, pitää Naantalista tulla ensin bussilla Raisioon ja vaihtaa siellä ratikkaan. Matka-aika pitenisi ja olisi hankalampi. Osa siirtyisi varmaankin oman auton käyttööön. Superbussit tai kokeilun tapaiset kaksikerrosbussit voisivat ainakin huipputunteina ajaa Turkuun Naantalista asti.

Tarkkailija valitti, että

Tarkkailija valitti, että Turun raportissa ei ole selvitetty kiinteistötaloudellisten vaikutuksia. Kurkkaapa raportin sivua 10: "Kaupunkirakennetarkastelun perusteella raitiotien varteen arvioidaan rakennettavan uusia asuntoja noin 1200–2300 asukkaalle enemmän kuin super-bussivaihtoehdossa". Tuon arvion oletuksena on arvio Turun väkiluvun kasvamisesta 37 000 asukkaalla. Nykyarvio on noin 25 000. Asuntoja on jo nyt kaavoitettu runsaasti muualle kuten Kirstin puistoon, Linnan alueelle ja Skanssiin. Tästä voinee arvioida, että ratikka voisi tuoda radan varteen ehkä 2000 uutta asuntoa. Niistä voisi tulla kaavoitushyötynä (300 €/m2) kaupungille noin 30 miljoonaa. Liiketiloista tietysti myös jonkin verran. Kiinteistöverotuotolla on marginaalinen merkitys, sillä tuskin ratikka isoja määriä uusia asukkaita Turkuun houkuttelee. Tietysti kiinteistöjen arvot radan varressa nousisivat, mutta se hyöty menisi yksityisille ihmisille. Siitä olen samaa mieltä, että raiteiden purkaminen on ollut paha virhe, mutta sen kanssa on elettävä. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus Turussa on näkemieni tutkimusten mukaan yli 10 % ja Tampereen tasoa. Koko Fölin alueella kulkutapaosuus on tuota pienempi, mutta niin se on kaikilla maaseutu paikkakunnilla. Nostovaraa on kyllä, mutta kaksinkertaistaminen kovin vaikeaa. Turussa sentään kävellään ja pyöräillään ihan mukavasti.

No Tujunen jos Turun

No Tujunen jos Turun päättäjät ovat sitä mieltä, että rahaa on raitsikkaan niin mitä me sitä murehditaan, ajellaan vaan suuren maailman tyyliin. Olen sitä mieltä, että esim. Itäharjun tiedepuistoa on turha rakentaa jos liikennettä sinne ei hoideta raitiotiellä. Turku jää dieselinhajuiseksi takapajulaksi jos ruuhkaisempia reittejä ei hoideta ratikalla. Hiilineutraliutta 2030 ei missään nimessä pysty toteuttamaan ilman ratikkaa. Aurasilta kiinni yksityisautoilijoilta ja ratikkamyönteinen päätös valtuustolta nyt heti niin Raisiokin pääse mukaan voittajien puolelle!

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet