Junayhteydet pitäisi saada kuntoon Turun seudulla

Muun muassa projektipäällikkö Jukka Hackman Swecosta esitteli turkulaisille ratahankkeiden suunnitelmia viime torstaina. Minna Harmaala

Minna Harmaala

Turun Tunnin junan suunnittelu etenee ja suunnittelun rahoituksestakin on päästy sopuun. Tämä on hyvä uutinen etenkin siksi, että välillä sen kohtalo on ollut isokin kysymysmerkki. Suomessa on paljon ratatarpeita eikä Tunnin juna ole aina vaikuttanut olevan päättäjien kärkihanke.

Suomessa varmaan on huonommillakin yhteyksillä varustettuja kaupunkeja ja kyllähän Turusta nytkin pääsee junalla Helsinkiin. On kuitenkin iso ero siinä, taittuuko matka tunnissa vai kahdessa tunnissa.

Tunnin juna tarkoittaisi, että yhä useamman olisi mahdollista ottaa vastaan työpaikka Helsingistä ja asua silti Turussa. Jos vielä työnantaja sallii työpäivän aloittamisen junasta käsin, tämä olisi entistä useammalle varteenotettava mahdollisuus.

Käytännössä Turusta tulisi Helsingin työssäkäyntialuetta, sillä tunnin työmatka ei pääkaupunkiseudun työmatkaliikenteessä ole mitenkään tavaton lähempääkään tulevilla. Esimerkiksi Lohjalta Helsinkiin pendelöivällä voi mennä yhdensuuntaiseen työmatkaan puolitoista tuntia – kiitos sisääntuloväylien tukkoisuuden. Tunnin juna helpottaisi myös kyseisen tiedon lähteitä eli väliä suhaavia tuttujani, kun myös Lohjalta pääsisi Helsinkiin raiteita pitkin.

Toki se, että Tunnin juna hyödyttäisi mahdollisimman suurta kansanosaa, vaatisi myös muita toimenpiteitä. Rautatieasemalle suunniteltava matkakeskus on askel tähän suuntaan.

Jos ratapihan elämyskeskus rakennetaan, aseman toiminnot siirretään uuteen matkakeskukseen, jonne liikennöivät myös bussit ja mahdollisesti tulevat raitiovaunut. Tunnin junan toimivuus vaatii, että syöttöliikenteen aikataulut synkronisoidaan junien kanssa. Myös kunnolliset liityntäpysäköintitilat tarvitaan, eikä pysäköinti saa maksaa niin paljon että on kannattavampaa ajaa autolla Helsinkiin asti.

Matkakeskus on tervetullut kehityshanke. Nykyisellään Turun juna-asema on tämänkokoiseen kaupunkiin vaatimaton. On hämmästyttävää, että vielä vuonna 2020 ison kaupungin päärautatieasemalla kuljetaan junaan raiteen yli. Kyllähän siitä tervejalkainen ihminen kipittää, mutta pyörätuolilla tai lastenrattaiden kanssa on tekemistä.

Tunnin junan lisäksi myös muut ratahankkeet edistyvät. Kaikki kehityshankkeet yhdessä tarkoittavat, että paikallisliikennekin on jossain tulevaisuudessa mahdollista.

Siitä, kuinka todennäköinen tämä skenaario on, voi olla monta mieltä. Yhden mielestä hyvinkin todennäköinen, toisen mielestä ei realismia.

Niin tai näin, tuoreena turkulaisena hämmästyin myös siitä, että tämän kokoluokan kaupungista ei pääse paikallisliikenteellä mihinkään. Paikallisyhteys on ympäryskunnille tärkeämpi kuin keskuskaupungille, sillä mitä helpompaa kaupunkiin on pikkukunnasta kulkea töihin ja asioille, sitä helpompaa sinne on muuttaa.

Asia ei ole ihan pieni, sillä Tilastokeskuksen tuoreimman työssäkäyntitilaston mukaan vuonna 2017 Turussa työskentelevistä kaupungin ulkopuolella asui melkein kaksi viidestä (38 prosenttia). Onhan tämä pieni luku verrattuna Vantaaseen, jonka työpaikoista lähes kolme viidestä (58 prosenttia) on ulkopaikkakuntalaisilla. Esimerkiksi Tampereella luku kuitenkin oli 35,2 prosenttia – ja Tampereelle sentään pääsee monesta kunnasta paikallisjunalla.

Näinä ilmastonmuutoksen aikoina aidot vaihtoehdot yksityisautoilulle ovat tervetulleita.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.