Sähköpotkulaudalla kolarointi ei Turussa ole johtanut kenenkään kuolemaan kuten muualla maailmassa, mutta vammoja on Turun Sanomien joulukuussa julkaiseman jutun mukaan syntynyt.
Ensimmäisen käyttövuoden saldona on ollut ainakin yksi vakava aivovamma ja yksi lievä aivovamma, kolme nilkkamurtumaa, kaksi rannemurtumaa sekä yksi lonkkamurtuma. Tämän lisäksi on murtunut kasvojen luita. Turun Sanomat on saanut luvut Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.
Kovin tarkkaa vammalukua ei ilmene, mutta jutusta päätellen vammoja on raportoitu ehkä kymmenkunta.
Tarkkaa tilastotietoa ei kuitenkaan ole. Tilastokeskuksen tilastoissakin sähköpotkulaudat sisältyvät polkupyöriin. Tilaston mukaan vuoden 2018 touko-joulukuussa, siis ennen skuuttibuumia, Varsinais-Suomessa loukkaantui 58 polkupyöräilijää. Samana ajankohtana vuonna 2019 loukkaantui 65 pyöräilijää.
Onnettomuustutkintakeskukselle ei ole tullut tutkittavaksi vielä yhtään onnettomuutta, jossa osallisena olisi ollut sähköpotkulautailija, kertoo Turun Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen Turkulaiselle.
Ottaen huomioon sen, miten tiuhaan sähköpotkulaudoilla varsinkin kesällä suhailtiin ja miten paljon ongelmista on puhuttu, vammojen lukumäärä on ehkä yllättävänkin alhainen. Etenkin kun vertaa siihen, että STT:n elokuisen uutisen mukaan skuutit toivat Helsingissä päivystykseen 150 ihmistä – enemmän kuin pyöräilijöitä.
Ilmeisesti turkulaiset ovat siis helsinkiläisiä etevämpiä sähköpotkulautailijoita. Tai sitten he eivät vain kehtaa päivystyksessä kertoa, miten oikeasti loukkaantuivat. Tai ehkä Tyksissä ei ole erikseen kiinnitetty asiaan huomiota.
Tilastot joka tapauksessa emävalehtelevat aina. Tapio Heiskasen mukaan pyöräilyonnettomuuksista pimentoon jää jopa 90 prosenttia, ja sama hyvin mahdollisesti koskee sähköpotkulautailuvastaavia.
Skuuttien pikkuruiset pyörät tuovat epätasaisella alustalla tasapainotteluun oman vaikeuskertoimensa.
Isoimmat turvallisuusongelmat sähköpotkulautailussa ovat kuitenkin kaksi asiaa. Ensinnäkin niillä ajellaan ilman kypärää ja toisekseen niillä ajellaan usein humalassa, kuten Turun Sanomien jutussakin mainitaan. Humalassa ajamisen takia esimerkiksi Atlantassa on kielletty skuuttailu yöaikaan, selviää Tilastokeskuksen Tieto & Trendit -asiantuntijablogin marraskuisesta tekstistä.
Ehkä tätä voisi harkita Turussakin, jos haittoja alkaa ilmetä. Ensin pitäisi kuitenkin tietää, ovatko skuutit todella sellaisia tappovehkeitä kuin on pelätty vai kenties mainettaan parempia.
Joka tapauksessa sähköpotkulaudat herättävät kaupunkikuvassa ärsytystä: lokakuisessa Turkulaisen lukijaraadissa kolme neljästä vaati kulkupelien käytölle rotia. Ärsytyksen syy löytyy kyllä etupäässä ohjaustangon ja takapyörän välistä. Vempeleet rinnastuvat laissa polkupyörään, mutta käytännön katukuvassa skuuttailijoilla on vakavia vaikeuksia noudattaa liikennesääntöjä.
Tapio Heiskanen kutsuu sähköpotkulautailijoita rusinapullailijoiksi: he poimivat kunkin tielläliikkujan säännöistä makeimmat rusinat.
Ei ole helppo ennustaa, minkä kulkuvälineen sääntöjä sähköpotkulautailija seuraavassa risteyksessä noudattaa. Eipä ihme, jos muiden tielläliikkujien hermo kiristyy. Toisaalta sama pätee arkihavainnon mukaan kyllä polkupyöräilijöihinkin.