Silloin, kun alettiin puhua tosissaan tunnin junasta ja raitiotiehankkeesta, aloin tutkia Turun seudun karttaa tarkemmin. Huomasin, että alueella on paljon rautateitä, joita on mahdollista kunnostaa. Suhtautumiseni raitiotiehen muuttui kielteiseksi. Esimerkiksi sataman alueelle on suunniteltu raitiotie sen toisessa vaiheessa. Tällä hetkellä satamaan menee rautatie. Siinä ei ole mitään järkeä, että rautatie purettaisiin ja rakennettaisiin raitiotie. Järkevää olisi rakentaa muutama sata metriä uutta rataa, niin satamassa olisi pisararata palvelemaan lähi- ja kaukojunaliikennettä. Satamasta täytyy päästä suorilla yhteyksillä myös Turun ulkopuolelle.
Raitiotie ja lähijunat on mahdollista yhdistää duojunaratkaisulla. Silloin käytetään rautatien raideleveyttä. Samalla kalustolla voisi ajaa rautateillä ja kaupunkiin rakennettavilla raiteilla. Tämä olisi erillistä raitiotietä edullisempi, toimivampi ja laajempi ratkaisu vähemmin vaihdoin. Duojunan huono puoli on se, että rautatiellä sen maksiminopeus on noin 100 km/h. Lähijunalla maksiminopeus on 160 km/h. Duojuna soveltuisi Naantalin ja Paimion välille ajaen esimerkiksi Kupittaan ja Turun keskustan läpi. Uuteenkaupunkiin ja Saloon parempi olisi lähijuna.
Raitiovaunun kapasiteetista on kerrottu, että siihen sopii jopa 450 matkustajaa. Tällä hetkellä ruuhka-aikoina Varissuon linjoilla kulkee yhtä bussilinjaa kohden tunnissa vähän alle 500 matkustajaa. Arvio vuodelle 2050 on kaksinkertainen. Varissuolla käy kolmen bussilinjan busseja. Vuonna 2050 riittäisi seitsemän raitiovaunua ruuhkatuntiin. Vuoroväli olisi silloin noin 8,5 minuuttia. Vuonna 2050 riittää 7,5 minuutin vuorovälillä kahdeksan 130-paikkaista (kaksikerros)bussia ruuhkatuntiin linjaa kohden. Se tarkoittaa kokonaisuudessaan 24 bussia tunnissa 2,5 minuutin välillä.
Parempaa palvelua on kahden ja puolen minuutin väli, kun osalle matkustajista ei ole merkitystä minkä linjan bussilla matkustaa. Raitiotien kapasiteetti on ylimitoitettu. Raitiotien edullisuus perustuu siihen, että sen kapasiteetti on myös käytössä. Busseilla kaluston optimointi käy helposti.
On väitetty, että bussit jonoutuvat. Kahden ja puolen minuutin välillä bussit eivät jonoudu. Digitalisaatiota voisi hyödyntää busseissa niin, että bussinkuljettaja näkee näytöltä, monenko minuutin päässä edellä kulkeva ja perässä tuleva bussi ajaa, jolloin vuorovälit voisi pitää tasaisina.
Marko Heimonen