Pasi Jaakolan kolumni: Soppatykki ja ruokakassi

Toimitukselta

Jumalalla on hyvä huumorintaju. Kun tulin nuorena pappina Mikaelinseurakuntaan, toivoin pääseväni nuoriso- tai opiskelijatyöhön. Diakonia oli listan häntäpäässä ja sinne tietysti ”jouduin”.

Nopeasti keplottelin itseni uudelle työalalle, mutta Jumala ei jättänyt rauhaan. Sain selkeän näyn soppatykistä ja kutsun diankoniatyöhön.

Olen täysin varma, että kutsu tuli ylhäältä – omasta itsestäni se ei ainakaan lähtenyt. EU:sta sai tilata ruokaa ja täysin kokemattomina lähdimme vapaaehtoisjoukon kanssa niitä jakamaan. Niin syntyivät Toivon torstait Paakarlan seurakuntakodille.

Jokainen Toivon torstai alkaa jo iltapäivällä, kun vapaaehtoiset järjestävät Operaatio Ruokakassin toimittamat ruuat paikoilleen ja salin kuntoon. Puoli kuudelta ovet avautuvat ja soppa/kahvitarjoilu alkaa. Vakikävijät tuntevat jo toisensa ja täydessä salissa käy iloinen puheensorina. Sitten on illan tärkein osuus Toivo-ohjelma; vitsit, laulut ja toivoa tuovat puheenvuorot.

Tunnelma on aina keskittynyt, joukko itse hiljentää maistissa olevat höpöttäjät, sillä kaikki haluavat kuulla Toivon sanoja. Ateistit pitävät tätä turhana, mutta tiede ei. Ruokakassilla ihminen selviää pari päivää tai viikon, mutta sydämeen heränneellä Toivolla ihminen nousee alhosta ja selviää parhaimmillaan koko elämän. Jeesus-toivolla vielä kuoleman rajan toisella puolellakin.

Vapaaehtoisille olen antanut ohjeen, että kaikki ruoka jaetaan rakkaudella ja hymyssä suin: jokainen tulee kohdata henkilökohtaisesti rakkaudella ja toivolla.

Illan päätteeksi siivoamme vapaaehtoisten kanssa paikat ja siunaamme toisemme. Tässä kaikesta saa kiittää niitä uskollisia lähimmäisiä, jotka haluavat toista auttaa. Saamme kiittää Operaatio Ruokakassia, joka välittää keskitetysti hävikkiruokaa kymmenille sekalaisille seurakunnille, järjestöille ja yhdistyksille. Suurimman kiitoksen annan kuitenkin Jumalalle, joka alun perin kutsui paikkaan, jollaisessa en koskaan aiemmin ollut käynyt.

Kirjoittaja on Mikaelinseurakunnan kappalainen.

Kommentoi