Raitsikan suunnittelua olisi viisasta jatkaa

Raitiotie olisi nopea liikkumismuoto, mutta raitiotiestä päättäminen on Turussa hidasta. Havainnekuva. Turun kaupunki / arkisto

Minna Harmaala

Turun kaupunginvaltuustolla on menossa melkoinen superkevät: vasta päästiin äänestysratkaisuun torin pinnan lämmitysratkaisusta, ja nyt edessä on huomattavasti isompi investointipäätös eli raitiotien suunnittelun jatkaminen.

Suunnitelman läpimeno näyttää hyvin mahdolliselta, kun kaupunginjohtaja Minna Arve sisällytti SDP:n ja kokoomuksen haluamat lisäykset osaksi omaa esitystään. Lisäysten jälkeen suunnitteluehdotus meni kaupunginhallituksessa heittämällä läpi eikä hylkäämistä vaatinut keskusta saanut esitykselleen tukea.

Vaikka suunnittelu jatkuisi selkein lukemin, valtuustossa käydään raitsikasta epäilemättä yhtä värikäs keskustelu kuin torin lämmityksestäkin. Jos jokin asia Turussa nimittäin on yhtä tunnepitoinen kuin toriparkki, se on epäilemättä raitiotie.

Raitiotie on ensisijaisesti kaupunkikehityshanke, jolla pyritään muun muassa lisäämään Turun houkuttelevuutta.

Sosiaalisessa mediassa väitteet raitiotien houkuttelevuusvaikutuksista on tyrmätty muun muassa sanomalla, että kukaan ei muuta Turkuun raitsikan perässä tai kukaan turisti ei tule Turkuun katsomaan raitsikkaa.

Totta onkin, että asuinkaupunki valikoituu yleensä sen perusteella, missä on töitä tai opiskelupaikka, ei sen perusteella, missä on raitsikka. Mutta sitä tuskin kukaan voi vakavalla naamalla väittää, että joukkoliikenneyhteydet eivät vaikuttaisi mitenkään siihen, mihin ihminen tarkalleen ottaen alkaa juuriaan kasvattaa.

Turkulaiset on muualta tulleen näkökulmasta varsin autohullua kansaa, mutta helsinkiläisten esimerkki osoittaa, että näin ei tarvitse olla tulevaisuudessa. Helsingissä on jo useammassakin sukupolvessa asukkaita, joilla ei ole edes ajokorttia. Helsingissä joukkoliikenteellä pääsee sujuvasti liikkeelle edullisemmin ja itse asiassa ruuhka-aikaan nopeamminkin, kiitos omien kaistojen.

Turusta nyt tuskin tulee Helsinkiä, vaikka raitiotie rakennettaisiinkin. Mutta raitiotien ulottuvilla olevien asuinalueiden houkuttavuutta ratkaisu kasvattaisi merkittävästi.

VTT:n viime kesänä tekemän selvityksenkin mukaan raitiotie on kasvattanut siihen päätyneiden kaupunkien vetovoimaa. Raitsikka on kallis, mutta VTT:n mukaan se voitaisiin rahoittaa muun muassa tonttimyynnillä, kun maan arvo raitsikan ansiosta kasvaa.

Alkuperäiset raitsikan laskelmat ja vaikutusarviot perustuivat kaupunginhallituksen esityslistan mukaan vuonna 2016–2017 käytössä olleeseen niin sanottuun perusennusteeseen, jonka mukaan Turussa olisi hieman yli 220 000 asukasta vuonna 2050. Viime kuussa päivitetyn väestöennusteen mukaan Turussa kuitenkin on melkein 237 000 asukasta jo 10 vuotta aiemmin. Kumpi pitää paikkansa vai pitääkö kumpikaan, se jää nähtäväksi. Raitsikka on joka tapauksessa nimenomaan tulevaisuuden hanke.

Jos ja kun raitiovaunu kulkee omaa kaistaansa, se on kasvavassa kaupungissa erittäin varteenotettava vaihtoehto autolle, tapa ohittaa ruuhkat. Turun tämänhetkisissä suunnitelmissa on, että osittain samoja kaistoja käyttäisivät myös bussit, mikä lisäisi joukkoliikenteen houkuttavuutta entisestään.

Jos Turun uusien asukkaiden pääasiallinen kulkupeli ei olisikaan henkilöauto vaan joukkoliikenne, se olisi iloinen uutinen sekä ilmastolle että ruuhkista kärsiville turkulaisille.

Toki joukkoliikenteen saa ohittamaan ruuhkat myös bussikaistoilla. Vaikka valtuusto päättäisi jatkaa raitiotien suunnittelua, se voi myöhemmin vielä päättää, että kaistoilla ajaakin vain busseja. Siksikin suunnittelun jatkaminen olisi viisas päätös. Sitä, toteutuuko suunnitelma, ei vielä tässä vaiheessa päätetä.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.