Kevytyrittäjien määrä nousussa – alan suurimman laskutuspalvelun asiakasmäärä nousi vuodessa 40 prosenttia

Hanna Voutilainen on tyypillinen kevytyrittäjä. Hän tekee päätoimisena markkinointia, sivutoimisesti vaikuttajaviestintää muun muassa blogin ja yritysten sometilien kauta. Tiina Mutila

toimitus

Olisi tarjolla mielenkiintoinen urakka, mutta se pitäisi laskuttaa yrityksenä. Jos esimerkiksi toiminimeä ei ole, miten saada rahat työstä? Vastaus on kevytyrittäminen. Teet työn ja laskutuspalvelu hoitaa kaiken muun.

Kevytyrittämisen suosio onkin kasvussa.

– Meillä on tällä hetkellä Ukko.fi-laskutuspalvelussa noin 90 000 rekisteröitynyttä käyttäjää. Vuosi sitten heitä oli 65 000, eli vuodessa nousua on ollut peräti 40 prosenttia, kertoo Ukko-konsernin toimitusjohtaja Aleksi Rautavuori

Toiminimi on kätevä esimerkiksi sivutoimisesti tai yksin yrittävälle. Kevytyrittäminen on sitä vielä matalamman kynnyksen yritysmuoto.

– Se on helppo malli itsensä työllistämiseen. Henkilö kirjautuu palveluun, tekee työn, laskutuspalvelu lähettää asiakkaalle laskun työstä, tilittää verot yhteiskunnalle ja palkkion henkilölle, Aleksi Rautavuori tiivistää.

Tässä mallissa kevytyrittäjä toimii yksityishenkilönä, ilman toiminimeä ja Y-tunnusta. Markkinoilla on myös kevytyrittämiseen palveluja tarjoavia yrityksiä, joissa perustetaan toiminimi ja Y-tunnus.

Asiakkaalta laskutetusta summasta vähennetään ennakonpidätys eli verot, laskutuspalvelun palkkio ja lisäksi mahdolliset yrittäjän eläkevakuutusmaksut eli YEL. Laskutuspalvelut ottavat yleensä viisi prosenttia laskun summasta.

Yrittäjiltä peritään eläkemaksua, kun yrittäjä on 18–67-vuotias, toiminta on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta, yrittäjä ei kuulu muun eläkelain piiriin ja yrittäjän työtulo eli yrittäjän työpanoksen arvo ylittää YEL:n alarajan. Vuonna 2020 alaraja on muutaman kympin vaille 8 000 euroa.

– Autamme ottamaan YEL-vakuutuksen ja myös pistämme palkkatulosta vähän sivuun YEL-laskutusta varten, Rautavuori kertoo.

– Meillä on myös vakuutukset käyttäjillemme sekä tapaturman että omaisuusvahingon varalta.

Uuden lain mukaan kevytyrittäjä, joka ei ole YEL-velvollinen, ei myöskään maksa sairausvakuutusmaksuja.

Suurin osa kevytyrittäjistä on sivutoimisia yrittäjiä, jotka ovat muualla palkkatyössä.

– Asiakkaistamme neljä viidestä on sivutoimisia, vain viidenneksellä yrittäminen on pääasiallinen toimeentulokanava.

Kevytyrittäjiä on monenlaisia: taiteilijoita, bloggareita, muusikoita, käsityöläisiä, kirjoittajia, kuvaajia, urheiluvalmentajia, luennoitsijoita. Lista on pitkä.

Lisäksi osa yrityksistä ottaa määräaikaisia työnsuorittajia tai harjoittelijoita vain yrittäjinä, ei verokortilla.

Myös työtön voi tehdä keikkatöitä laskutuspalvelun kautta. Työtön työnhakija voi yrittämisen alussa saada työttömyysetuutta ainakin neljän kuukauden ajan. Jos kevytyrittäminen jää testikauden jälkeen sivutoimeksi, työttömyyskorvausta voidaan maksaa soviteltuna.

Satunnaisia yrittäjätehtäviä voi ottaa vastaan tänä aikana ilman, että työ tulkitaan päätoimiseksi yrittäjyydeksi. Tulot vähentävät työttömyyskorvauksen määrää.

Yksi syy lähteä kevytyrittäjäksi on oman yritystoiminnan harjoittelu. Pienenkin toiminimen perustaminen maksaa rahaa ja vaatii paperitöitä. Jos ei ole aivan varma, tarvitseeko kokonaista yritystä, voi kokeilla kevytyrittäjyyttä. Tarpeeksi tekemistä on esimerkiksi osaamisen markkinoimisessa ja asiakkaiden hankkimisessa.

Kun alkaa tuntua siltä, että tilauksia riittää, kevytyrittäjyydestä on lyhyt matka oman yrityksen perustamiseen.

– Arvioiden mukaan kymmenen prosenttia kaikista uusista yrittäjistä on toiminut aluksi kevytyrittäjinä, Rautavuori sanoo.

Suomen Yrittäjät ry:n työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén pitää kehitystä positiivisena mutta ei ongelmattomana.

– On hienoa, että löytyy tukipalvelu aloittavalle yritystoiminnalle, mutta lainsäädäntö ei tunne termiä kevytyrittäjä. On vain työntekijöitä ja yrittäjiä. Laskutuspalvelu on osin kirjanpitäjän korvike, hän summaa.

Hän kiinnittäisi huomiota siihen, että Y-tunnuksella tekevä voi hyötyä enemmän esimerkiksi alv-vähennysoikeudesta ja omista ostoista kuin ilman tunnusta toimiva yrittäjä.

Kevytyrittäjät eivät aina miellä itseään yrittäjiksi, eikä jäsenyys yrittäjäjärjestössä välttämättä kiinnosta.

– Yksinyrittäjien määrä kasvaa koko ajan, sillä yhteiskunta kannustaa siihen. Toivoisin, että kannustettaisiin kestävään toimintaan eikä vain työllisyystilastojen vuoksi, Hellstén huomauttaa.

Yrittäjäksi

Vastaa itse palveluiden markkinoinnista ja hankkii asiakkaat.

Sopii itse asiakkaan kanssa toimeksiannon, sen ehdot ja työstä maksettavan korvauksen.

Laskuttaa asiakasta laskutuspalveluyrityksen kautta. Laskutuspalveluyritys perii palveluistaan palkkion.

Laskutuspalveluyritys voi tehdä yrittäjän kanssa muodollisen työsopimuksen, jolloin hän on palkansaaja ja saa palkkaa.

Toinen vaihtoehto on laskutussopimus, jolloin yrittäjä on tulonhankkimistoimintaa harjoittava henkilö, jolla ei ole Y-tunnusta, tai yrittäjä, jolla on Y-tunnus. Silloin henkilölle tai hänen yritykselleen maksetaan työkorvausta.

Osa itsensä työllistäjistä kuuluu osuuskuntaan. Työ laskutetaan osuuskunnan kautta ja osuuskunta maksaa työn tekijälle.

Kevytyrittäjä voi vähentää laskutuksen yhteydessä työsuoritteeseen liittyviä kuluja ja matkakuluja. Verottajan ehtojen täyttyessä voi ilmoittaa päivärahoja ja ateriakorvauksia. Jos kuluja ei merkitse laskutukseen, ne lasketaan tuloksi ja niistäkin menee vero.

Kevytyrittäjä on oikeutettu hakemaan tulonhankkimisvähennyksiä henkilökohtaisessa verotuksessa. Sellaisia ovat esimerkiksi työvälineet ja työvaatteet.

Jos kevytyrittäjä toimii toiminimellä, siitä voi aiheutua arvonlisäverovelvoitteita. Alaraja on alle 10 000 euroa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Palvelut