Ruokahävikki ei ole uusi keksintö. Siitä on kirjoitettu suomalaisessa lehdistössä jo 1800-luvun lopulta saakka. Tuolloin tosin puhuttiin ruoantähteistä.
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun tutkijat halusivat selvittää, kuinka sanomalehdet käsittelivät ruokahävikkiä artikkeleissaan kahdella eri ajanjaksolla. Lehtiartikkelit kerättiin vuosilta 1885–1917 ja Helsingin Sanomien jutuista vuosilta 2008–2017.
Aineistoista paljastui, että ennen ruokaa kunnioitettin nykyistä enemmän. Säästäväisyys, joka toimi kaiken toiminnan taustalla maatalousyhteiskunnassa, ei tänä päivänä ole yhtä tärkeää.
– Ruoka nähtiin aina arvokkaana resurssina, jota ei missään nimessä saisi heittää menemään. Mahdolliset ylijäämät kannustettiin antamaan heikompiosaisille, markkinoinnin professori Outi Uusitalo toteaa.
Myös nykyajan artikkeleissa patistettiin tähteiden parempaan käyttöön. Sen sijaan että tähteet olisivat jotain alempiarvoista, niistä on tullut osalle ihmisistä innovaatioiden lähde tai trendikäs osa elämäntapaa. Hävikkiruokaa käyttää jo osa ravintoloistakin.
Tutkimus etsi aineistoista myös ruokahävikkiin liittyviä hyveitä. Kun hyveet on sisäistetty, ne näkyvät kaikessa ihmisten toiminnassa.
Tutkijoiden mukaan aineistoja vertailemalla voidaan antaa ohjeita siitä, mitä hyveitä ihmisen tulisi sisäistää ruokahävikin vähentämiseksi.
– Ruokaa tulisi kunnioittaa nykyistä enemmän. Samaten arkiset ja yksinkertaiset hyveet, kuten säästäväisyys, tulisi palauttaa entistä suurempaan arvoon, Uusitalo toteaa.
– Rehellisyyden ja läpinäkyvyyden hyveet kannustaisivat kierrätykseen.
Uusitalon mukaan myös työpaikkaruokaloiden kaltaisten instituutioiden tulisi omaksua näitä hyveitä.