Harmaa talous rehottaa taksialalla, Turussa takseja tulvii jo luvattomillekin taksiasemille – "Kaikenlainen viranomaisvalvonta on ihan mahdotonta"

Turun Seudun Taksiyrittäjien puheenjohtaja Kai Koivula alusti alueen kansanedustajille taksilain muutostarpeista. Kansanedustajat Ilkka Kanerva (kok., edessä vas.), Kike Elomaa (ps., takana puhumassa), Wilhelm Junnila (ps.) ja Saara-Sofia Sirén (kok., edessä oikealla). Minna Harmaala

Minna Harmaala

Parhaillaan uudistettavana oleva taksilaki todella kaipaisi muutoksia, Turun Seudun Taksiyrittäjät ry näkee.

Turun Seudun Taksiyrittäjät kutsui maanantaina varsinaissuomalaisia kansanedustajia kuulemaan näkemyksiään taksilain muutostarpeista. Yrittäjien toivoma korjaussarja tiivistyy kolmeen kohtaan: harmaan talouden torjuntaan, saatavuuden varmistamiseen ja luotettavuuden turvaamiseen.

Taksilain edellisen, vuonna 2018 voimaan tulleen, muutoksen jälkeen harmaa talous on päässyt rehottamaan, arvioivat Turun Seudun Taksiyrittäjien puheenjohtaja Kai Koivula ja varapuheenjohtaja Tuomas Saario, joka on myös Taksiliiton liittohallituksen jäsen.

Arvonlisätuotot ovat vähentyneet samalla kun taksiluvan haltijoiden määrä on kasvanut. Arvonlisävelvollisia ovat yrittäjät, joiden yrityksen liikevaihto on vähintään 10 000 euroa vuodessa. Toisaalta sääntelyn vapautuminen on tuonut mukanaan osa-aikaisia taksiyrittäjiä.

– Viikonloppuöisin näkyy Turussakin sitä, että ilmestytään liikenteeseen vain silloin. Herää kysymys, onko esimerkiksi auto asianmukaisesti vakuutettu, Koivula sanoi.

Koivulan ja Saarion mukaan jo pelkästään asianmukaiset vakuutukset ovat jo niin kallita, että niiden maksamiseksi liikevaihdon on oltava yli 10 000 euroa.

Taksiyrittäjien mukaan Turussakin on nykyisin paljon taksinkuljettajia, joilla ei ole mitään paikallistuntemusta eikä aina edes riittävästi kielitaitoa naputella asiakkaan toivomaa kohdetta navigaattoriin.

– Näin lyhyessä ajassa, 20 kuukaudessa, kuluttajien luottamus takseja kohtaan on heikentynyt, Koivula sanoi.

Tämä ilmenee valtakunnallisista kuluttajakyselyistä, joita Taksiliitto on teettänyt vuosina 2018 ja 2019.

– Pelkäämme, että meiltä yrittäjiltä loppuvat työt, jos taksien taso laskee niin alas, että kuluttajat eivät uskalla sitä käyttää, Saario sanoi.

Turun seudulla, kuten muissakin kaupungeissa, vuonna 2018 voimaan tullut lakimuutos lisäsi autojen määrää katukuvassa.

– Lisäys on noin 30 prosenttia. Tarkkaa määrää ei voi sanoa. Ensimmäisen vuoden saldo oli noin 20 prosenttia, mutta kyllä määrä jatkuvasti lisääntyy, Tuomas Saario sanoi.

Ennen lakiuudistusta Turun seudulla oli Traficomin tilaston mukaan 340 taksilupaa, vuotta myöhemmin runsaat 470. Tuoretta tietoa ei ole, mutta Saario arveli, että 500 on mennyt rikki.

Luvanhaltijoiden lisäys tarkoittaa sitä, että yhdelle taksille riittää entistä vähemmän kyytejä.

– Olen autoillut 20 vuotta ja viime vuosi oli ensimmäinen kokonainen vuosi, jona selkeästi ansiot ovat pudonneet. Olin jo poistanut yhden vakituisen työntekijän ja lisännyt omaa työpanosta, taksiyrittäjä Sonja Ahlman-Eskola kertoi.

– Meillä ei myöskään yksinkertaisesti ole Turussa enää tilaa kaikille näille takseille, Saario sanoi.

Kaupungille on alkanut muodostua laittomia taksitolppia esimerkiksi ravintoloiden edustalle. Taksiyrittäjät ovat Koivulan mukaan keskustelleet aiheesta jo useaan kertaan ja jo ennen lakimuutosta. Taksiyrittäjien mukaan luvattomilla taksitolpilla seisoo etupäässä lakimuutoksen jälkeen alalle tulleiden kuljettajien autoja.

– Kun tunnuksettomuus on mahdollista, kaikenlainen viranomaisvalvonta on ihan mahdotonta, Koivula sanoi.

Samalla kun Turun keskustassa suhailee takseja enemmän kuin tarpeeksi, syrjemmälle ei tahdo löytyä kyyditsijöitä.

Taksien lisääntyminen on aiheuttanut Turussakin kärhämiä kuljettajien kesken, mutta tilanne on taksiyrittäjien mukaan nyt varsin rauhallinen. Viime vuoden toukokuussa julkisuudessa olleet ristiriidat Turun satamassa on Tuomas Saarion mukaan nekin saatu ratkaistua neuvottelemalla.

Käytännössä taksiyrittäjät toivovat, että alaa säänneltäisiin tarkemmin.

– Kilpailu ei ole pahasta, mutta kaikilla on oltava samat lähtökohdat. Taksiliitto sitä kiteyttää niin, että yhdet markkinat, yhdet pelisäännöt, Kai Koivula sanoi.

Kuljettajilta pitäisi heistä vaatia jonkinlaista koulutusta. Taksiluvan ehtona pitäisi olla y-tunnus.

– Alalle tulon kynnys on aivan liian matala, Tuomas Saario linjasi.

Myös taksamittarin tai vastaavan luotettavan laitteen pitäisi taksiyrittäjien mielestä olla pakollinen. Monet uudet taksiyrittäjät käyttävät heidän mukaansa esimerkiksi kännykkäsovelluksia, joita pitkän linjan yrittäjät eivät pidä kovin luotettavina.

– Verottajalle kelpaa nykyisin jopa ruutupaperille tehty ajopäiväkirja. Se on kuin olisi menty 30 vuotta ajassa taaksepäin, Saario sanoi.

Taksilaki

Taksilaki muuttui heinäkuussa 2018 silloisen liikenne- ja viestintäministerin Anne Bernerin (kesk.) kaudella.

Uudistus vapautti taksien hinnat ja myös höllensi taksiluvan saamisen ehtoja.

Lisäksi poistui käytäntö, jonka mukaan taksiluvat myönnettiin asemapaikoittain. Nyt kuka tahansa taksiautoilija voi ajaa siellä missä haluaa. Enää ei ole myöskään päivystysvelvollisuutta hankalina vuorokaudenaikoina.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) käynnisti säädöshankkeen taksilainsäädännön korjaamiseksi 28.1.2020.

Tammikuun lopussa ministeriö julkaisi arviomuistion, jonka lausuntokierros päättyi 21.2.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Palvelut