Koirien elinikä voi tulevina vuosikymmeninä pidentyä vuosilla – Sari Lehtosen, 32, ja Coxin ystävyys on kestänyt jo 16 vuotta

Helsinkiläinen Sari Lehtonen kävelee hissukseen Coxi-labradorinnoutajan kanssa talviauringon valaiseman Ramsaynrannan varrella.

Harmaantuneen narttukoiran tallustelu näyttää hieman jäykältä ja verkkaiselta, mutta muuten koiravanhus vaikuttaa pirteältä.

– Coxi kuuroutui kaksi vuotta sitten. Muuten sillä ei ole ollut mitään vaivoja, Lehtonen, 32, kertoo kotimaisemissaan Munkkiniemessä.

Lehtosen suojatti on jo16 vuotta ja kaksi kuukautta vanha. Se on labradorinnoutajalle kunnioitettava ikä, sillä rodun edustajien keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä on 12 vuotta. Niillä on usein nivelvaivoja, jotka koituvat monille kohtalokkaiksi.

Toki labradorinnoutaja voi elää vanhemmaksikin: esimerkiksi Helsingin eläinlääketieteellisen tutkimuksissa on ollut mukana 17-vuotiaita yksilöitä.

– Koen, että Coxi on jo lisäajalla, Lehtonen sanoo.

Coxi on Lehtosen ensimmäinen ja ainoa koira.

– Se on elänyt hyvän elämän, Lehtonen summaa.

Yhteensä 18 jälkeläistä saanut Coxi on välttynyt isoilta vastoinkäymisiltä.

– Kerran tosin toinen koira puri sitä kainaloon. Coxi on tykännyt näyttää muille koirille kaapin paikan.

Lehtonen harrasti lemmikkinsä kanssa tottelevaisuuskoulutusta ja juoksulenkkeilyä siihen asti, kunnes koira täytti 10 vuotta.

Coxilla oli 12-vuotiaaksi asti pentumaisia elkeitä: se leikki ja hakeutui innokkaasti syliin.

– Se on ollut varsinainen sylikoira: enemmän ihmisten kuin koirien ystävä, Lehtonen luonnehtii.

Nykyisin Coxi on hillitty ja varovainen karvakuono, joka ei enää hae huomiota yhtä hanakasti.

Coxi jaksaa yhä käydä lenkillä 3–4 kertaa päivässä, koska se on pysynyt terveenä.

– Lenkit ovat aiempaa lyhyempiä ja rauhallisempia. Nykyisin meno on enemmän sellaista tuijottelua, kun Coxi pysähtelee välillä ihmettelemään ympäristöään, Lehtonen hymähtää.

Mikä sitten on Coxin pitkän iän salaisuus? Ainakaan se ei ole mikään ihmeruoka tai -lääke.

Lehtosen mukaan Coxi on syönyt aina normaalia koiranruokaa ilman liiempiä lisäravinteita.

– Jotain lohi- ja auringonkukkaöljyä olen sille antanut ruuansulatusta varten.

Lehtonen uskoo, että geenit selittävät osin Coxin pitkäikäisyyttä, sillä sen emä eli 15,5-vuotiaaksi.

Ja ehkä osasyynä on myös sopimus, jonka Lehtonen solmi aikoinaan lemmikkinsä kanssa.

– Sovimme, että Coxi elää ainakin 16-vuotiaaksi. Se oli toiveeni, Lehtonen naurahtaa.

Lehtosen on silti täytynyt hyväksyä se, että Coxi on elinkaarensa loppupuolella. Lehtonen myöntää, että rakkaan lemmikin menettäminen herättää "hirveitä ajatuksia".

– Kun sen aika tulee, toivon, että Coxi nukkuu itse rauhallisesti pois. En haluaisi viedä sitä lopetettavaksi.

Samalla kun ihmisen elinikäodote kasvaa pikkuhiljaa, myös koiran elinikä pidentynee.

Tieteen nykytiedon mukaan koira elää keskimäärin 11-vuotiaaksi.

– En ole nähnyt aiheesta tutkimusta, mutta uskon, että koirien keskimääräinen elinikä voi lähivuosikymmeninä pidentyä vuosilla, ennakoi Helsingin yliopiston eläinlääketieteen dosentti Anna Hielm-Björkman

Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen farmakologian eli lääkeaineopin professori Outi Vainio on pitkälti samoilla linjoilla.

– Pidän eliniän pidentymistä todennäköisenä mutten usko, että näin tapahtuu kovin lyhyellä aikavälillä.

Asiantuntijoilla on selkeät perustelut näkemyksilleen: koiran elinkaari venyy samalla, kun lääketiede kehittyy, ruokavalio paranee ja elinympäristö on entistä turvallisempi ja virikkeellisempi.

Näin käy ihmisellekin. Suomalaispojan odotettu elinikä on pidentynyt 30 viime vuoden aikana 8,2 vuodella ja -tytön 5,6 vuodella. Vuonna 2018 vastasyntyneen suomalaispojan elinajanodote oli Tilastokeskuksen mukaan 78,9 ja -tytön 83,4 vuotta.

Koirille lisävuosia tuonee jatkossa sekin, että niistä pidetään entistä parempaa huolta. Useimmat karvakuonot ovat lemmikkejä, joille kotiväki antaa paitsi lämpöä, ravintoa ja suojaa myös hoitoja – rahaa säästämättä.

– Usein omistajat hoitavat koiriaan paremmin kuin itseään. Niitä viedään hyvinvointihoitoihin, jollaisiin ei itse raaskita mennä, Hielm-Björkman naurahtaa.

Lemmikkiä pyritään usein auttamaan mahdollisimman paljon lääke- ja hoitomenetelmillä. Esimerkiksi ginseng-luontaislääke ja akupunktio voivat tutkitusti auttaa vanhoja koiria nostaen niiden mielialaa ja vähentäen niiden muistikatkoksia.

– Nykyään koirat ovat perheenjäseniä. Vielä 50 vuotta sitten ne olivat vain koiria, Hielm-Björkman kiteyttää.

Eliniän pitenemisellä on toki myös varjopuolensa, elintasosairaudet. Ne heikentävät elämänlaatua osalla koirista.

– Tulee diabetesta, nivelrikkoa, sydäntauteja, Hielm-Björkman listaa.

Ei tiedetä, mikäoli koirien keskimääräinen elinikä noin 170 vuotta sitten, kun Britanniassa alettiin jalostaa koiria eri käyttötarkoituksiin.

Haastateltavat uskovat, että elämä oli lyhyempi kuin nyt: tuolloin koirat elivät nykyistä köyhemmässä ja vaarallisemmassa ympäristössä, jossa ei ollut tarjolla antibiootteja.

On puhuttu, että ihminen voisi elää tulevaisuudessa 200-vuotiaaksi uusien geenikorjauskeinojen avulla. Nykyihmisen iän ylärajan arvioidaan olevan noin 120 vuotta.

Onko koiran eliniällä samanlaista maksimia, johon se voi nousta?

Tähänkään tiede ei anna vastausta. On kuitenkin todistettu, että koira pystyy elämään ainakin 30-vuotiaaksi.

Vuonna 2016 uutisoitiin, että maailman vanhimpana koirana pidetty australiankelpie on kuollut. Pienessä kylässä Australiassa elänyt Maggie oli menehtyessään 30-vuotias.

Suomen kennelliiton Hankikoira.fi-sivusto kertoo, että australiankelpiet ovat usein pitkäikäisiä ja elävät useimmiten 12–14-vuotiaiksi.

Perimän osuus koiran eliniästä on suunnilleen 50 prosenttia, ja loput tulevat ympäristötekijöistä ja hyvästä tuurista, Vainio arvioi.

Nykyisin tutkitaan etenkin sitä, miten elinympäristö vaikuttaa koirien elinkaareen.

On todettu, että koira elää todennäköisesti pitempään, jos se pääsee heti kahdeksanviikkoisena pentuna elinympäristöön, jossa se tottuu ja luottaa ihmiseen ja saa hyvää hoitoa, ravintoa ja virikkeitä.

Yhden tutkimuksen mukaan rauhallinen maaseutu on koiralle ihanteellisin ympäristö. Maalla se voi liikkua enemmän irrallaan, ja jos ravinto- ja hoitopuolikin on kunnossa, maalaiskoira voi elellä tyytyväisenä kauemmin kuin kaupunkikoira.

Ihminen voi pyrkiä pidentämään koirien keskimääräistä elinikää sitä mukaa, kun tutkimustieto niiden hyvinvoinnista karttuu. Koirille tulee esimerkiksi lähivuosina entistä parempia terveysvaikutteisia lisäravinteita ja vitamiinivalmisteita.

– Koiran eliniän pidentämistä puoltaa se, että se voisi olla käyttökoirana ja ihmisten ilona nykyistä kauemmin, Vainio summaa.

Vainion mielestä ”ikäprojekti” tulisi aloittaa siitä, että lopetetaan nykyisenkaltainen jalostus ja tervehdytetään ylijalostetut rodut.