Laboratoriosta ei jaella hometaloille purkutuomioita – "Kaksikymmentä vuotta olemme sanoneet, että älkää tuoko lahoja lautoja tänne vaan korjatkaa ne"

Jasmin Koivisto

Mikrobinäytteitä tutkivaan Turun yliopiston biodiversiteettiyksikköön tulee harvoin ihan tyhjiä näytteitä, kertoo rakennusterveysasiantuntija Sirkku Häkkilä

– Me elämme itiöiden ja mikrobien keskellä koko ajan. Vanhoista taloista on vaikea ottaa näytettä, jossa ei olisi yhtäkään itiötä.

Laboratoriosta käsin on vaikea sanoa, ovatko nykyajan talot enemmän tai vähemmän homeessa, koska kymmenen viime vuoden aikana näytteet ovat muuttuneet valtavasti. Kun aiemmin tutkijoille tuotiin näytteiksi laudanpätkiä, joissa oli selkeästi kasvustoa, nykyään näytteistä voi löytyä vain hieman mikrobeja.

– Aiemmin yritettiin todistaa, että talo on homeessa, kun nyt halutaan tietää, onko se homeessa, kertoo Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön erikoistutkija Anna-Mari Pessi

Hän kertoo, että laboratorioon tuodaan näytteitä, kun esimerkiksi halutaan tietää, kuinka laajalle home on levinnyt ja kuinka laaja korjaus pitää tehdä.

– Kaksikymmentä vuotta olemme sanoneet, että älkää tuoko lahoja lautoja tänne vaan korjatkaa ne. Raha, joka käytettäisiin labrakustannuksiin, voidaan hyvin käyttää myös korjaamiseen, Pessi jatkaa.

Rakennuksen mikrobeista puhuttaessa tarkoitetaan yleensä home-, hiiva- ja lahottajasieniä ja bakteereja.

Materiaalin kosteus vaikuttaa eniten siihen, alkaako mikrobikasvu vai ei. Mikrobikasvun alkaminen edellyttää, että materiaalissa on mikrobeja, itiöitä tai pieni määrä vanhaa kasvustoa.

Ravinteiden suhteen mikrobit ovat vaatimattomia, koska lähes kaikenlainen materiaali kelpaa energialähteeksi. Monille sopii esimerkiksi puu, kipsilevyn pahvi, tapetti ja muut selluloosapitoiset materiaalit. Useille riittää jopa tavallinen huonepöly.

Petrimaljalla rakennusaineesta levinnyttä kasvustoa. Rakennusaineessa on selkeästi mikrobeja, koska kasvusto on voimakasta. Kuva: Jasmin Koivisto Jasmin Koivisto

Tyypillisiä oireita ovat silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireet sekä kuumeen nouseminen. Altistuneella voi olla myös päänsärkyä ja väsymystä. Oireet yleensä lievenevät tai katoavat, kun ihminen ei ole enää samassa tilassa. Altistuksen seurauksena voi esiintyä myös toistuvia hengitystieinfektioita tai kehittyä pitkäaikaissairaus, kuten astma.

Esimerkiksi nuorempana Pessi kävi ottamassa näytteitä pahasti vaurioituneesta hometalosta ja joutui poistumaan vikkelään, koska huonovointisuus yllätti niin pahasti, että hänelle tuli oksettava olo.

Pessi ja Häkkilä huomauttavat, että kyseiset oireet voivat johtua monesta muustakin asiasta kuin rakennuksen kunnosta, joten on syytä kiinnittää huomiota moniin eri tekijöihin.

– Oireet ovat todellisia, mutta mistä ne tulevat, pohtii Häkkilä.

Petrimaljalla rakennusaineesta levinnyttä kasvustoa. Kuva: Jasmin Koivisto Jasmin Koivisto

Mikrobit pyrkivät laajentamaan kasvustoaan eli valloittamaan muilta mikrobikasvustoilta lisää kasvualuetta. Kosteus- ja homevaurio ilmenee usein kellarimaisena tai pistävänä hajuna. Rakenteissa oleva liiallinen kosteus ilmenee usein myös maali- tai rappauspinnan hilseilynä, puumateriaalin tummumisena, lattiapinnoitteen pullistumina tai jopa silmin nähtävänä mikrobikasvustona rakenteen pinnalla.

Pessi ja Häkkilä korostavat, kuinka tärkeää on olla ammattitaitoinen näytteenottaja, joka tietää, mitä tekee. Jos näyte otetaan väärästä kohtaa ja siinä ei olekaan hometta, vaikka homeen ominainen pistävä haju leijuu selkeästi ilmassa, joudutaan tekemään samaa työtä moneen otteeseen.

Tilanne voi olla myös toisinpäin: näyte kertoo, että rakenteiden kunto vaikuttaa todella pahalta, vaikka todellisuus onkin jotain muuta.

– Me emme voi kertoa talon kunnosta mitään labrassa, kun saamme talosta näytille noin kaksi grammaa per näyte. Labrasta käsin emme voi jakaa purkutuomioita, sanoo Häkkilä.

Useimmiten terveyshaittoja aiheuttavat vauriot ovat rakenteiden sisällä niin sanottuina piilevinä vaurioina, joiden löytäminen voi olla työläs prosessi. Lähtökohtana homevaurion etsimiselle ovat yleensä asukkailla havaitut terveyshaitat, vauriot rakenteiden pinnoilla tai havaitut hajuongelmat.

– Useimmiten selvitys käynnistyy, kun jollain on huono olo ja ihmetellään, että miksi, sanoo Häkkilä.

Kommentoi

Palvelut