Tuntuuko siltä, että Turun seudulla tulee yhtenään vastaan labradorinnoutaja? Tuntuma ei petä, sillä labradorinnoutaja on Turun seudun suosituin koirarotu. Tieto selviää Suomen Kennelliiton Turkulaiselle koostamista tilastoista.
Tilasto kertoo, missä roduissa on eniten Kennelliittoon rekisteröityjä alle 10-vuotiaita koiria Turussa, Kaarinassa, Raisiossa, Naantalissa, Liedossa, Paraisissa ja Ruskolla. Alle 10-vuotiaiden koirien määrää tarkastelemalla pyrittiin selvittämään, miten moni kyseisen rodun edustaja kussakin kunnassa on yhä elossa. Osa näistäkin on toki voinut kuolla ja toisaalta moni koira elää paljon vanhemmaksi, mutta rajaus antaa varsin hyvän osviitan tilanteesta.
Tilastossa ovat vain rekisteröidyt rotukoirat. Klikkaa koirankuvaa kartassa niin näet kunnan suosituimpien koirarotujen 10 kärjen!
"Labbis" on suosituin rotu Turussa, Maskussa, Kaarinassa ja Raisiossa, toiseksi suosituin Liedossa, Naantalissa ja Paraisilla. Ruskolla rotu on kolmannella sijalla.
– Tämä on yleismaailmallinen ilmiö. Labradorinnoutaja on melkeinpä kaikkialla jos ei suosituin niin yksi suosituimmista roduista. Se on sopivan kokoinen – ei kääpiö mutta ei jättikään – ja luonne on sellainen, että se tulee toimeen kaikkien kanssa, kommentoi Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen
Hän toteaa, että noutajat ja spanielit ovat myös ahmatteja eli ne saa ruoan avulla tekemään melkein mitä vain. Labbiksella on myös helppohoitoinen ja talvellakin lämpimänä pitävä turkki ja rotu on suhteellisen terve.
Labradorinnoutajansa Turun seudun koiraihmiset hakevat ilmeisesti muilta paikkakunnilta. Rotu nimittäin mahtui kymmenen eniten rekisteröidyn joukkoon vain Maskussa, jossa rekisteröitiin 37 labbista. Rekisteröinnit tarkoittavat joko koirien syntymää kyseisellä paikkakunnalla tai niiden tuontia ulkomailta.
Liedossa ja Ruskolla ykköskoira on pieni paimen, shetlanninlammaskoira. Rotu on Turussa ja Raisiossa toiseksi suosituin.
Harri Lehkonen arvelee "sheltin" suosion perustuvan osittain ulkomuotoon. Rodulla on komea turkki ja erikoisiakin värejä. Lisäksi sheltti on kuin miniversio Lassie-televisiosarjan aikoinaan suosikiksi nostamasta skotlanninlammaskoirasta eli colliesta.
Sheltillä on paimenkoiratausta eli se on luontaisesti kiinnostunut ihmisen kanssa työskentelemisestä.
– Shelttejä käytetään nykyään aika paljon agilityssä, Lehkonen mainitsee.
Paraisilla ollaan mäyräkoiraporukkaa: suosituin koirarotu on karkeakarvainen mäyräkoira ja yhdeksänneltä sijalta löytyy kääpiömäyräkoira.
– Mäyräkoiran suosio on ollut hyvinkin tasaista. Asia on vähän niin, että kerran mäyräkoira, aina mäyräkoira, Harri Lehkonen kommentoi.
Mäyräkoiria, tosin yleensä sileäkarvaisia, käytetään edelleen paljon peuran metsästyksessä. Tämä voi osittain selittää rodun suosiota Paraisilla, jossa on hyvät metsästysmahdollisuudet. Toinen selitys on tarjonnassa.
– Paikkakunnalla ei tarvitse olla kuin yksi isompi kasvattaja, että siellä ostetaan rotua paljon.
Paraisilla syntyi viime vuonnakin karkeakarvaisia mäyräkoiria, mutta niin vähän, että Kennelliiton tilastossa ei ole mainittu määrää. Paikkakunnalla rekisteröitiin viime vuonna eniten lagotto romagnolon pentuja, yli 50. Bordercollieitakin rekisteröitiin Paraisilla viime vuonna 20.
Erikoisin kärkipaikan pitäjä löytyy Naantalista: espanjanvesikoira. Sekin on keskikokoinen, säänkestävä rotu, josta ei juuri lähde karvaa. Lehkosen mukaan rotu tuli Suomeen 1990-luvulla ja sen jälkeen se on kasvanut nopeasti.
Rotua on kaikkiaan rekisteröity Suomessa kaiken kaikkiaan 6 816 yksilöä, ja näistä oletettavasti elossa olijoista on Naantalissa rekisterin mukaan 74. Vertailun vuoksi, labradorinnoutajia on Kennelliiton rekisterissä 62 353, Naantalissa 70.
Naantalissa rekisteröitiin viime vuonna 53 espanjanvesikoiraa. Yksi selitys rodun tilastokärjelle on kaupungissa rotua aktiivisesti kasvattava Sini Okko, Tulimaan kennelistä.
Hänen nimissään on joukosta noin 12"perroa", mutta suurin osa hänen omistamistaan koirista tassuttelee ihan muiden paikkakuntien kuin Naantalin katuja. Ne ovat sijoituskoiria, jotka asuvat muualla, mutta ovat virallisesti Okon, kunnes hän on teettänyt niillä pennut tai päättänyt olla pennuttamatta.
– Tämä on sekä oman jaksamiseni että koirien kannalta paras vaihtoehto. Ei olisi mitään järkeä, että minä pidän kotonani 12koiraa.
Sini Okko arvelee espanjanvesikoiran suosiota Turun seudulla kasvattavan myös se, että täällä on useita kasvattajia.
– Kun kasvattaja on lähellä, häneltä saa tarvittaessa apua.
Suurin osa Okon omista kasvateista muuttaa pääkaupunkiseudulle, ja usein ne päätyvät työkoiriksi esimerkiksi kasvatus- ja kuntoutuskoiriksi.
Okko arvioi perron olevan monelle sopivan kokoinen ja säänkestävä. Erikoinen turkki puolestaan on siitä kätevä, että koti ei täyty koirankarvoista.
– Moni sanoo, että heillä on aiemmin ollut koira, josta lähtee karvaa, ja he haluavat nyt sellaisen, josta ei lähde, Okko kertoo.
Turkki myös allergisoi vähemmän kuin monen muun rodun.
– Ei missään tapauksessa voi sanoa, että rotu olisi allergiavapaa, mutta se on keskimääräistä vähemmän allergisoiva. Minulla on pari sen verran sosiaalista koiraa, että rotua harkitseva voi lainata minulta viikonlopuksi koiran ja kokeilla, tuleeko oireita. Noin yksi kolmesta testaajasta saa oireita, Okko sanoo.
Luonne on hänen mukaansa perroilla hyvin vaihteleva. Alun perin rotu on ollut melko signaaliherkkä ja terävä, mutta Okko on pyrkinyt jalostuksen avulla saamaan kasvateistaan tasaisempia. Hän on pyrkinyt vähemmän herkästi reagoivaan luonteeseen, jotta omistajilla olisi koirien kanssa helpompaa ja ne pystyisivät asumaan myös esimerkiksi kerrostalossa. Sohvaperunan ei kuitenkaan kannata perrosta haaveilla, vaan rotu on varsin aktiivinen.
Moni Turun seudulla suosittu rotu löytyy myös koko Suomen suosituimpien rotujen listalta. Turun tienoon listalta puuttuvat kuitenkin kokonaan melko puhtaasti metsästykseen jalostettavat rodut eli jämtlanninpystykorva, suomenajokoira, harmaa norjanhirvikoira ja karjalankarhukoira.
Näiden rotujen puuttuminen Turun listalta ei yllätä Harri Lehkosta. Sen sijaan häntä ihmetyttää, miten nopeasti pieni metsästystaustainen rotu jackrusselinterrieri on kohonnut Suomen suosituimpien listalla ja Turun seudulla rotu vaikuttaa olevan vielä suosituimpi.
– Sehän on käytännössä matalaraajainen kettuterrieri, josta tuli virallisesti rotu vasta 1990-luvulla.
Kunnon metsästyskoirien paikan Turun seudun suosikkilistalla ovat vallanneet coton de tulear, staffordshirenbullterrieri, chihuahua ja espanjanvesikoira. Eli kaksi keskikokoiseksi luokiteltavaa ja kaksi kääpiörotua. On Harri Lehkosen mukaan tavallista, että kaupungissa on pienempiä koiria kuin maalla.
– Pääkaupunkiseudullakin pienempien koirien osuus on suurempi kuin valtakunnallisesti. Tämä on ymmärrettävää. Maaseudulla enemmän tarvitaan enemmän metsästyskoiria ja karjaa vartioivia koiria, jotka ovat isompikokoisia. Toisaalta 100-kiloinen ja 70–80 cm korkea koira ei kovin helposti sopeudu kerrostaloasumiseen.
Korjattu 6.2.2020 kello 7.25: Korjattu Sini Okon omistuksessa olevien koirien määrä, oikea luku on 12.