Varsinais-Suomen pöllöillä menee huonosti – avoin pöllöilta valottaa nykytilannetta

Teemu Nurmi

Turun yliopiston Biologian laitos ja Turun lintutieteellinen yhdistys järjestävät kaikille avoimen pöllöillan 12.2. kello 18 Turun yliopistolla. Tilaisuudessa kerrotaan alueella havaittavista pöllölajeista ja niiden seurannasta. Järjestäjät esittelevät Varsinais-Suomessa pesiviä pöllöjä, niiden elämää ja pöllökantojen kartoittamista.

Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen petolintutoimikunnan jäsenet ovat vuosikymmeniä seuranneet pöllökantojen kannanvaihteluja Varsinais-Suomessa.

– Useimmat pöllölajimme ovat vähenemässä, kertoo työryhmän vetäjä Seppo Pekkala tiedotteessa.

Syitä pöllöjen vähentymiseen ei täysin tiedetä, mutta esimerkiksi sopivan ravinnon saatavuudella ja pesintään sopivien metsien rakenteella on merkitystä. Hyvinä myyrävuosina ravinto takaa paremman pesintämenestyksen.

Varsinais-Suomessa pesii säännöllisesti kuusi pöllölajia, joista yleisin on lehtopöllö. Se pesii Lounais-Suomessa rannikon tuntumassa pöntöissä ja suuremmissa luonnonkoloissa.

Vielä viime vuosisadan puolivälissä maamme yleisin pöllö oli helmipöllö, jonka kanta on laskenut koko maassa. Varsinais-Suomesta laji on hävinnyt melkein kokonaan 2000-luvulla. Syynä on ensisijaisesti maakunnan alhaalla pysynyt myyräkanta. Myös vaihtoehtoista ravintoa ja suojapaikkoja tarjoavien vanhojen metsien katoaminen on aiheuttanut helmipöllöille vaikeuksia. Samat ongelmat vaivaavat myös pienintä pöllöämme varpuspöllöä, jonka murheena ovat lisäksi talvisten saalisvarastojen pilaantuminen talvien leudontuessa.

Myös suurimman pöllömme huuhkajan määrä on vähentynyt. Osasyinä ovat keväinen pesimähäirintä ja jätehuollon tehostuminen, koska kaatopaikkoja ja niiden rottia on vähemmän.

Kommentoi

Palvelut