Kaksi viidestä Varsinais-Suomen hormipalosta sattuu alkuvuoden aikana – näin minimoit riskit

Kuvituskuva. Klaus Nurmi / arkisto

Minna Harmaala

Alkuvuosi on hormipalojen riskiaikaa. Hormipaloista yli 40 prosenttia sattuu ensimmäisellä vuosineljänneksellä, tiedottaa Varsinais-Suomen pelastuslaitos.

Vuosien 2014–2018 aikana Varsinais-Suomessa sattui tiedotteen mukaan 254 savuhormista syttynyttä rakennuspaloa tai rakennuspalovaaraa. 42,5% tapauksista sattui tammi-maaliskuun aikana.

Hormipaloja syttyy eniten viikonloppuisin ja ilta-aikaan. Tiedot ovat peräisin pelastustoimen PRONTO-tietokannasta.

Hormipalojen yleisin syy on arvioiden mukaan hormin ylikuumeneminen. Ylikuumenemisen riski syntyy esimerkiksi silloin, jos hormi ja tulisija eivät ole keskenään yhteensopivia.

Hormin ylikuumenemisen taustalla voi olla myös niin sanottu nokipalo, jossa piippuun kertynyt piki ja noki syttyvät palamaan. Nokipalon voi tunnistaa piipusta kuuluvasta voimakkaasta huminasta. Piipun yläpäästä voi myös nousta näkyviä kipinöitä, liekkejä tai mustaa savua.

Näin minimoit riskit:

Hormia ostaessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että hormi kestää tulisijan tuottaman lämmön. Mikäli hormin asentaa itse, tulee seurata tarkasti valmistajan antamia asennusohjeita.

Nuohouksesta huolehtiminen on paras tapa ehkäistä nokipalon syntymistä, mutta myös tulisijan käyttötavalla on vaikutusta. Esimerkiksi roskien ja kostean puun polttaminen sekä vedon rajoittaminen kerryttävät nokea piippuun ja lisäävät nokipalon riskiä. Tällöin tulisi kiinnittää erityistä huomiota riittävän nuohouksen järjestämiseen.

Lakisääteisessä nuohouksessa tulee käyttää ammattinuohoojaa. Vastuu lakisääteisen nuohouksen järjestämisestä on kiinteistön omistajalla. Vakituisessa asuinkäytössä olevan rakennuksen tulisijat ja hormit on nuohottava vähintään vuoden välein ja vapaa-ajan asunnoissa vähintään kolmen vuoden välein.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu