Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Turkulainen Vesa Holmväg keksi itselleen uuden sukunimen, kun perhe ei hyväksynyt homoutta – "Jos minua ei pidetä yhtenä perheenjäsenenä, en myöskään halua kantaa perheen sukunimeä"

– Jos minua ei pidetä yhtenä perheenjäsenenä, en myöskään halua kantaa perheen sukunimeä.

Ajatus tuli Vesa Holmvägin, 27,mieleen keväällä 2016. Tuolloin hän oli juuri kertonut vanhoillislestadiolaiselle perheelleen olevansa homo.

– Ensin äiti totesi, että sekö on syy, että olet ollut niin ahdistunut. Hän sanoi, että eihän siinä mitään, sen kanssa pystyy elämään. Mutta hän sanoi, että homouden toteuttaminen on väärin ja sitä he eivät koskaan hyväksy.

Ei olisi saanut rakastua mieheen eikä ainakaan toimia sen mukaan. Vesa Holmväg kuitenkin oli rakastunut, mikä lopulta toi hänet Hämeestä Turkuun kolmisen vuotta sitten. Nyt puhe kulkee jo varsinaissuomalaisella nuotilla.

Perheen reaktio kaapista tuloon loukkasi niin syvästi, että puolisen vuotta mietittyään Holmväg päätti aloittaa nimenvaihdosprosessin.

– Se oli kova paikka perheelle. En tiedä, ovatko he tähän päivään mennessäkään asiaa sulattaneet.

Holmväg arvelee, että nimenvaihdos oli perheelle yhtä kova paikka kuin homous.

Nimeä vaihtaa yhä useampi. Viime vuoden tammi-marraskuussa koko Suomessa jätettiin noin 15 000 nimenvaihdoshakemusta, Lounais-Suomessa vajaa 1 500. Määrä sisältää sekä etu- että sukunimet.

Aiempina vuosina valtakunnallista tilastoa ei ole kerätty, mutta esimerkiksi Pohjois-Suomen maistraatissa nimenvaihdoksia oli toissa vuonna 4 000 ja viime vuonna 6 000, kertoo lakimies Katja Mäkeläinen Pohjois-Suomen maistraatti käsittelee Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Uudenmaan nimenvaihdokset sekä vastaa nimiasioiden valtakunnallisesta pilotoinnista. Mäkeläinen toimii nimiasioiden valtakunnallisena prosessinkehittäjänä.

Osaselitys nimenvaihdosten kasvulle löytynee uudesta laista.

– Uusi etu- ja sukunimilaki mahdollistaa mm. periytyvän sukunimiyhdistelmän ottamisen sekä avopuolison sukunimen ottamisen. Lisäksi sukupuoli-identiteettiin perustuvaan nimenmuutokseen ei tarvita enää lääkärinlausuntoa, vaan hakijan oma kertomus sukupuoli-identiteetistä on riittävä, Mäkeläinen kertoo.

Lounais-Suomessa nimenvaihdoshakemuksia oli viime vuoden tammi-marraskuussa vajaa 1 500.

Sukunimenmuutosta haetaan yleensä silloin, kun hakija haluaa ottaa käyttöön uudelleen vanhan sukunimensä, Katja Mäkeläinen kertoo. Myös suvussa aiemmin esiintynyttä sukunimeä haetaan ahkerasti.

Joskus muutosta haetaan myös perhesuhteissa tapahtuneiden muutosten perusteella, esimerkiksi suvusta irtautumisen merkiksi Vesa Holmvägin tapaan. Kaiken kaikkiaan nimenmuutosta haetaan Mäkeläisen mukaan monista eri syistä.

– Taustalta löytyviä syitä ovat muun muassa kansainvälistyminen, muutokset perhetilanteissa, kuten uusioperheiden perustaminen ja avoliitossa olevat parit, sekä yksilöllisyyden korostuminen.

Vesa Holmvägille oli selvää, että uusi nimi olisi ruotsinkielinen ja erikoinen, olihan vanhakin nimi sellainen.

– Rupesin katsomaan Ruotsin karttaa, että mitä kadunnimiä siellä on.

Holmvägen kolahti heti. Koska kyseessä oli uudissukunimi, ehdotukselle tarvittiin nimilautakunnan siunaus. Lautakunnan mielestä Holmväg kuulosti enemmän sukunimeltä kuin alkuperäinen ehdotus, ja hakija oli samaa mieltä. Niinpä hänestä tuli Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa Holmväg alkuvuodesta 2017.

– Hirveä työhän siinä oli, että sai kaikki kortit uusittua, mutta tein sen hyvillä mielin.

Nykyisin Holmvägin välit perheeseen ovat ”asialliset”, mutta hän ei usko suhteen palaavan entiselleen. Tämän hyväksyminen on vaatinut hurjasti työtä. Holmväg arvelee äidin yhä toivovan, että poika ”parantuisi”. Vaikka suhde perheeseen lämpenisi, Vesa Holmväg ei aio palata entiseen nimeensä.

– Tykkään sukunimestäni tosi paljon.

Kihloissa oleva Holmväg ei vielä ole päättänyt, miten nimen käy avioon astuessa.