"Vuosikymmenten miinusmerkkien jälkeen todella iso juttu" – Turku onnistui kääntämään työllisten muuttotappion voitoksi

Turku vetää asukkaita, ja nyt muuttovoittoa on tullut myös työllisistä. Teemu Nurmi / Arkisto

Minna Harmaala

Turku on saanut kokoluokkansa maakuntakaupungeista 2010-luvulla parhaan työllisen väestön muuttovoiton, vuosina 2010–2018 kokonaisuudessaan 589 henkeä. Myös Lahti sai työllisistä muuttovoittoa, mutta vain 43 henkeä. Muut saman kokoluokan kaupungit jäivät miinukselle.

10 suurimmasta kaupungista vain pääkaupunkiseudun kaupungit menestyivät työllisten houkuttelussa Turkua paremmin. Esimerkiksi Tampereella suhde oli samalla ajanjaksolla 1 322 henkeä miinuksella.

Tiedot selviävät Tilastokeskuksen tilastoista, jotka on koonnut tutkija Timo Aro aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä.

Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat myös ainoat suuret kaupungit, joiden työllisten nettomuuttovoitto on 2010-luvulla ollut suurempi kuin työttömien. Koko maan tilanteesta kertoi ensimmäisenä Uutissuomalainen perjantaina (linkitetty juttu on maksullinen).

– Turun luku on poikkeuksellinen verrattuna aikaisempaan kehitykseen. Jos lähdetään menemään historiassa taaksepäin 5–10 vuoden jaksoissa, joudutaan menemään todella pitkälle ennen kuin päästään jaksoon, että Turku on saanut työllisistä muuttovoittoa. Pidän tätä todella merkittävänä käänteenä, kommentoi Timo Aro Turkulaiselle.

Hänen mukaansa käänne on tapahtunut vuoden 2014 jälkeen.

– Työllisten muuttovoitto on todella merkittävä signaali hyvästä kehityksestä, jota kaupungissa on viime vuosien aikana tapahtunut. Vuosikymmenten miinusmerkkien jälkeen se on todella iso juttu, Aro hehkuttaa.

Turun kaupunkikehitysjohtaja Pekka Sundman on samoilla linjoilla.

– Jos vaikka verrataan vuoden 2013 tilannetta, se näytti aika surkealta, kun mikään ei vetänyt. Olemme tänä päivänä aika eri maailmassa. Olemme tehneet paljonkin työtä tämän eteen ja teemme tulevaisuudessakin. Kaikki tämä perustuu tietysti aika laajaan yhteistyöhön.

Tutkija Timo Aro aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä muistuttaa, että Turun seutu on ollut muuttovetovoimainen koko maan muuttovirtojen osalta usean vuosikymmenen ajan. Kuva: Tarja Tikkanen Tarja Tikkanen

Työttömiä muutti Turkuun 2010–2017 yhteensä 2 415 enemmän kuin täältä pois eli nettomuuttovoitto oli huomattavasti suurempi kuin työllisten ryhmässä.

– Työttömien muuttovoitto on aika tyypillinen keskuskaupungeille, Timo Aro sanoo.

Pekka Sundmanin mukaan myös maahanmuuttajat kotiutuvat mielellään Turkuun, ja heidän työttömyysasteensa on kantasuomalaisia korkeampi.

– Jos Turkuun muuttaa 2 000 ihmistä, heistä 1 200 on maahanmuuttajia.

Kun osaajapula kasvaa, Sundman uskoo myös maahanmuuttajien työllistyvän entistä paremmin.

Turun seudullasuhteellisesti suurimpia muuttovoittajia ovat olleet Kaarina ja Lieto.

Lieto, Masku ja Rusko onnistuivat saamaan parhaan muuttosuhteen: ne käärivät muuttovoittoa työllisistä, mutta tappiota työttömistä.

Kehyskaupunkien keskuskaupunkeja parempi menestys on Timo Aron mukaan ollut aina tyypillistä kaikkialla Suomessa.

– Keskuskaupungeista lähtee ympäristökuntiin paljon 25–44-vuotiaita muuttajia, joiden tulot ovat kasvussa ja työmarkkina-asema yleensä siinä vaiheessa työllinen. Kehyskunnista puolestaan muuttaa keskuskaupunkiin opiskelijoita, nuoria, työttömiä, jotka hakevat tulevaisuuden kannalta parempia mahdollisuuksia.

Turun kehyskunnista ainoastaan Raisioon muutti 2010–2018 vähemmän työllisiä kuin sieltä lähti. Nettomuutto meni miinukselle 227 hengen verran.

– Raision kehitys on aina muistuttanut enemmän Turun kehitystä eli Raision muuttovoitot ovat olleet vaatimattomampia kuin muissa kehyskunnissa eikä muuttajien rakennekaan ole ollut yhtä hyvä. Raision elinkeinorakenne on aika samantyyppinen kuin Turussa ja siellä on paljon muitakin kuin pientaloja. Näen, että Raisio voisi hyvin olla yksi Turun osa-alue, Timo Aro kommentoi.

Julkisessa keskustelussa muuttovoitoista ja -tappioista puhutaan usein lähinnä kokonaislukuina. Timo Aron mielestä vielä olennaisempaa olisi kuitenkin seurata nimenomaan muuttajien ”laatua”.

– On varmasti hyvä tarkastella määrällisiä lukuja, mutta on monin verroin tärkeämpää tarkastella, keitä tulijat ja lähtijät ovat ja onko profiili alueen kannalta hyvä vai huono. Kun tarkastellaan muuttajien rakennetta, yksi keskeinen asia on muuttajien työmarkkina-asema.

Turun seutu on Timo Aron mukaan tällä hetkellä yksi Suomen vetovoimaisimpia alueita.

Muokattu 17.30: muutettu kärkeä. Aiempi kärki oli "Turku on kokoluokkansa kaupungeista ainoa, joka on 2010-luvulla onnistunut houkuttelemaan työssä käyviä asukkaita selvästi enemmän kuin heitä on muuttanut pois.10 suurimmasta kaupungista vain pääkaupunkiseudun kaupungit menestyivät työllisten houkuttelussa Turkua paremmin. Myös Lahti sai työllisistä muuttovoittoa, mutta vain 43 henkeä."

Muokattu 20.1.2020 klo 17.51: Korjattu virhe, jonka mukaan maahanmuuttajien työllisyysaste on kantasuomalaisia korkeampi. Maahanmuuttajien työttömyysaste on kantasuomalaisia korkeampi, ei työllisyysaste.

Tilasto

Alla on esitetty Turun ja naapurikuntien nettomuutto työllisten ja työttömien osalta. Nettomuutto tarkoittaa tulo- ja lähtömuuttajien välistä erotusta.

Kaarina: työlliset +934, työttömät +87.

Lieto: työlliset +817 työttömät -31.

Masku: työlliset +111 työttömät -22.

Naantali: työlliset +119 työttömät +61.

Parainen: työlliset +22 työttömät +51.

Raisio: työlliset -227 työttömät +76.

Rusko: työlliset +240 työttömät -36

Turku: työlliset +589, työttömät +2 415.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Palvelut