Linnan juhlat on rituaali, johon kaikki osallistuvat, mutta todellinen ruutuilmiö on tosi-tv – "Kansan uskotaan haluavan lisää"

Mediatutkija, filosofian tohtori Veijo Hietalan mielestä kolme kiinnostavinta ilmiötä ovat Linnan juhlat, tosi-tv:n trendit, joissa vanhat formaatit tekevät paluun ja julkkisten ruumiinkunto on keskiössä, sekä Sorjosen viimeinen kausi. Jussi Virkkumaa

TEIJA VARIS

Mediatutkija, filosofian tohtori Veijo Hietalan mielestä kolme vuoden 2019 kiinnostavinta televisio-ilmiötä ovat Linnan juhlat, tosi-tv:n trendit ja televisiodekkari Sorjosen viimeinen kausi.

Presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto on Hietalan mukaan vuodesta toiseen Suomen ylivoimaisesti katsotuin tv-ohjelma.

– Näin vuosikymmenen päätteeksi kiinnostavaa oli se, että Linnan juhlien katsojaluvut ovat nousseet läpi 2010-luvun noin 2 miljoonasta yli 2,5 miljoonaan.

Hietala on huomannut, että globalisaatiosta huolimatta kansakunnan käsite on ollut kovassa nosteessa 2010-luvulla.

– Pirstaleisessa mediakulttuurissa Linnan juhlat on käytännössä ainoa kaikkia suomalaisia yhdistävä mediatapahtuma ja ”jokaiselle jotakin” -periaatteella onnistuneesti räätälöity. Niinpä Linnan juhlista on tullut koko kansakunnan identiteettiä vahvistava tv-rituaali, joka kertoo, keitä me suomalaiset oikeastaan olemme.

Toiseksi kiinnostavaksi ilmiöksi Hietala nostaa tosi-tv:n trendit.

– Tosi-tv:n lippulaiva Big Brother palasi suomalaisiin ruutuihin muutaman vuoden tauon jälkeen, ja paluun teki myös takavuosien suursuosikki Tuttu Juttu Show Tuottajat luottavat siis paitsi tosi-tv:n perusformaatteihin, myös vanhoihin tosi-tv-tyyppisiin kansansuosikkeihin, kuten Napakymppi Tästä päätellen tosi-tv ei ole ainakaan hiipumassa, vaan kansan uskotaan haluavan sitä lisää, Hietala sanoo.

Kiinnostavana tosi-tv-trendinä hän näkee myös julkkisten ruumiinkuntoon liittyvät ohjelmat.

– Vuonna 2019 nähtiin Suomessa Suurin pudottaja -formaatin ensimmäinen julkkisversio, ja myös Olet mitä syöt jatkaa sekin julkkisten ruumiinkunnon kohentamista.

Hietalan mukaan näissä formaateissa kiinnostus kohdistuu julkkisten ruumiillisuuteen.

– Se on siis astetta intiimimpää ”tirkistelyä” kuin pelkät tunnereaktiot, joita nähdään esimerkiksi Vain elämää -ohjelmassa.

Näiden ohjelmien suosion syyksi Hietala veikkaa katsojien toiveen siitä, että he löytäisivät julkkiskuoren takaa tavallisen ihmisen tavallisine ongelmineen ja kehoineen.

– Ja aitoine tunteineen, sillä tunteistahan kaikessa tosi-tv:ssä on kysymys, Hietala lisää.

Kolmanneksi kiinnostavaksi ilmiöksi hän nostaa Sorjosen joulukuussa alkaneen viimeisen kauden.

– Sarjan kiinnostavuutta lisää tuore uutinen, jonka mukaan sen ensimmäinen tuotantokausi on levitetty yli 180 maahan.

”Levittäminen” voi Hietalan mukaan nykyisessä mediakulttuurissa tarkoittaa moniakin asioita, mutta todennäköisesti Sorjonen on tehnyt Suomen tv-historian ennätyksen kansainvälisessä näkyvyydessä ja kilpailee siinä suhteessa tasapäisesti niin sanottujen suurten tv-maiden tuotantojen rinnalla.

– Hienosti ehti Sorjonen mukaan maailmalla jylläävään nordic noir -buumiin. Se näyttää herättäneen maailmalla kiinnostusta myös muihin suomalaistuotantoihin, joten Sorjonen saattoi hyvinkin toimia merkittävänä tienraivaajana.

Hietala uskoo, että tosi-tv jyrää ohjelmistoissa myös vuonna 2020 ja vanhoja formaatteja päivitetään tosi-tv-aikaan. Sen sijaan maksu-tv:n roolin hän uskoo vähenevän Suomessa entisestään.

– Ilmaiskanavien ympärivuorokautinen tarjonta aiheuttaa jo nyt ajankäytön ongelmia riittämiin. Netti-tv:n merkitys sen sijaan varmaankin kasvaa, ja sinne sijoittuu yhä selvemmin myös suurten tv-kanavien rinnakkainen ja täydentävä ohjelmisto, Hietala uskoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu