TPS:n otteluiden yleisömäärä on romahtanut – Juhani Tamminen: Jos olisin TPS:n toimitusjohtaja, hyppäisin Aurajokeen

Viime vuoden viimeisessä kotiottelussa väkeä oli lähinnä alakatsomoissa. Minna Harmaala

toimitus

TPS:n syyskausi jääkiekon Liigassa on ollut karmea sekä pelillisesti että yleisömäärällisesti. Joukkueen kotiotteluiden yleisökeskiarvo on 4469 17:n pelin jälkeen. Viime kauden yleisökeskiarvo runkosarjassa oli 5 462 eli pudotusta on tuhannen ihmisen verran.

Turkulaisen kiekkoasiantuntija Juhani Tamminen pitää tilannetta täytenä farssina. Hän kertoo mielipiteensä siitä, millaisiin yleisömääriin TPS:n pitäisi yltää, kun se on suuren kaupungin ainoa liigajoukkue ja hallissa on huippuolosuhteet.

– Jos minä olisin TPS:n toimitusjohtaja ja alaisuudessani yleisökeskiarvo jäisi alle 8 000:n, hyppäisin Aurajokeen, Tamminen naulaa.

Tamminen on nähnyt paikan päällä Turun Palloseuran kiekkopelejä vuodesta 1955, jolloin joukkueen kotikenttä oli Urheilupuistossa. Hän sanoo kuluvan kauden 2019–2020 olevan kiistatta TPS:n surkein näytelmä viimeisen 64 vuoden aikana. Syitä on useita.

– Ensimmäinen merkittävä asia on koota joukkue, joka on kiinnostava ja voittava eikä TPS ole nyt kumpaakaan. Se menee kahden henkilön kontolle: sen, joka kokoaa joukkueen ja sen, joka johtaa sitä päivittäin. Henkilöt (urheilutoimenjohtaja ja päävalmentaja) on jo kertaalleen vaihdettu, mutta en tällä hetkelläkään tiedä, kuka TPS:ssa tekee päätökset.

– On olemassa pääasia ja sivuasia ja nyt seurajohto on keskittynyt sivuasiaan. Kukaan ei kiistä esimerkiksi sitä, miten hieno ottelun alkushow on, mutta pääasia, ydintoiminto on edelleen se, kun äijät hyppäävät kaukaloon, Tamminen muistuttaa.

Juhani Tamminen painottaa, että TPS:n pitäisi järjestää systemaattisesti otteluennakkoinfoja medialle, jotta kaupungilla tiedettäisiin paremmin, milloin joukkueella ylipäätään on kotipeli.

Hänen mukaan seuran toimistoväen pitää käydä tutustuttamassa paikalliset ihmiset Palloseuraan muun muassa työpaikoilla, oppilaitoksissa, kauppakeskuksissa, marketeissa, puolustusvoimissa, siis paikoissa, joissa on paljon ihmisiä, jotka voi houkutella peleihin.

– Kaikki 30 kotiottelua täytyy valmistella. Maailma on ideoita täynnä ja Turun ympäristössä asuu 250 000–300 000 ihmistä eli väkeä riittää.

HC TPS:n markkinoinnista ja viestinnästä vastaava Eero Tuominen on varsin samoilla linjoilla Tammisen kanssa. Hänestä TPS:n pitää näkyä seutukunnan arjessa, jotta kynnys olla mukana joukkueen arjessa madaltuisi.

– TPS:n on oltava se seutukunnan yhteen tuova ”liima”, joka antaa ihmisille mahdollisuuden tulla yhteen ja kokea yhteisönä asioita, myös ottelutapahtumien ulkopuolella.

Tuomisen mukaan kannattajien huomioiminen on elintärkeää myös hallilla, jotta katsojamäärissä on mahdollista tapahtua positiivista kehitystä.

– Uskoakseni tällaisessa toimintakulttuurissa kynnys hallille saapumiseen madaltuu katsomaan myös silloin, kun vastustaja ei ole HIFK:n ja Tapparan kaltainen yleisömagneetti. Kannattajat ovat meille äärimmäisen tärkeä asia ja haluamme tarjota myös heille parempaa. He ovat sen ansainneet.

Tuominen uskoo, että yleisömääriin vaikuttaa vahvasti joukkueen menestys. Hänen mukaansa myös ajat ovat muuttuneet suosion huippuvuosista.

– Näen taustalla isommankin muutoksen ihmisten vapaa-ajan käyttötottumuksissa eli siinä, miten kallisarvoista vapaa-aikaa käytetään. Vapaa-aika halutaan käyttää asioihin, jotka tuovat merkityksellisyyttä ja oikeasti antavat jotakin. Voittava TPS on se TPS, jollainen me haluamme olla.

Hän näkee, että oman joukkueen pelin seuraaminen hallin katsomosta kuitenkin nimenomaan tuottaa merkityksellisiä elämyksiä.

– Ero on vähän sama kuin, katsooko Slipknotin keikkaa kotona Youtubesta vai meneekö Slipknotin keikalle paikan päälle. Kyllähän se tutulta näyttää, mutta tuntuuko se loppujen lopuksi missään.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu