Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Väitös: Korkeakoulutettujen lapsilla vähemmän huolta tulevista elämänpoluistaan

KM Jenni Tikkanen tarkastelee väitöstutkimuksessaan, miten viime vuosikymmenten huomattavat yhteiskunnalliset muutokset yhdessä perinteisten sosiaalisten rakenteiden jatkuvan merkityksen kanssa heijastuvat koulutuksen kenttään ja siten nuorten elämänkulkujen rakentamisen reunaehtoihin. Tutkimuksessa aihetta lähestytään koulutusjärjestelmien, koulujen, perheiden ja yksilöiden näkökulmista.

Huolimatta siitä, että työelämä ja koulutus ovat kovassa murroksessa, valtaosa suomalaisista peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista ei ole erityisen huolissaan tulevaisuudestaan koulutuksen ja työn suhteen, selviää KM Jenni Tikkasen Turun yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta. Kuitenkin noin kymmenen prosenttia heistä on huolissaan tulevaisuudestaan usein tai jatkuvasti.

– Tässä suhteessa nuorten välillä on heidän kotitaustastaan kumpuavia eroja. Mitä korkeampi vanhempien koulutustaso on ja mitä enemmän he tarjoavat tukea lapsensa koulunkäyntiin, sitä vähäisempää on nuoren huoli omasta tulevaisuudestaan, Tikkanen sanoo.

Yhdeksäsluokkalaisten yleisesti ottaen varsin luottavaista suhtautumista tulevaisuuteen voi väittelijän mukaan selittää osaltaan tälle ajalle tyypillinen – joskin myös petollinen – diskurssi siitä, että jokainen yksilö on itse vastuussa oman elämänsä rakentumisesta, ja kaikki on elämässä mahdollista, kun vain tekee oikeita ratkaisuja ja hankkii oikeanlaista osaamista.

Tutkimuksessa selvisi myös, että sosiaalisesti parempiosaisten koulujen oppilaiden vanhemmat ovat suurissa suomalaiskaupungeissa tyytyväisimpiä lastensa koulujen toimintakulttuuriin sekä kodin ja koulun yhteistyöhön.

– Toisaalta näiden koulujen oppilaiden vanhemmilla on useammin kokemus siitä, että oppilaiden välillä on koulussa paljon kilpailua, Tikkanen sanoo.

Suomalaisten perus- ja toisen asteen koulujen rehtorit tunnistavat perheen sosiaalisen taustan merkityksen oppilaiden koulutuspolkujen muodostumisessa.

– Huomionarvoista on myös se, että vaikka koulutuksellinen tasa-arvo ja oppilaiden kotitaustasta johtuvien erojen tasoittaminen on useimpien rehtorien mielestä keskeistä, yli kymmenen prosenttia rehtoreista pitää koulujensa tärkeimpänä tehtävänä tukea kaikkein lahjakkaimpia oppilaita, jotta he voivat saavuttaa täyden potentiaalinsa.

Tutkimuksen suomalaisittain keskeisimmät aineistot on kerätty 2010-luvun alussa Turusta, Helsingistä ja Tampereelta kansainvälisen Governance of Educational Trajectories in Europe -tutkimushankkeen puitteissa.