Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Maahanmuuttajien yritysten määrä kasvaa vauhdilla – oleskeluluvan saanti yhtenä pullonkaulana

Suomessa on 10 000 yrittäjää, jotka ovat muuttaneet Suomeen ulkomailta. He työllistävät 30 000 ihmistä, ja heidän yritystensä yhteen laskettu liikevaihto on 3,5 miljardia euroa. Näissä yrityksissä myös luodaan enemmän uusia työpaikkoja kuin kantasuomalaisten yrityksissä.

Suomen Yrittäjien verkostopäällikkö Aicha Manain mukaan pääkaupunkiseudun Uusyrityskeskusten asiakkaista jo reilu kolmannes on maahan muuttaneita, hän sanoo.

Vuosien 2013 ja 2016 välillä maahanmuuttajien perustamien yritysten määrä lisääntyi lähes yhdeksän prosenttia.

– Pullonkaulat liittyvät esimerkiksi pitkittyneisiin yrittäjien oleskelulupaprosesseihin sekä osaamiseen puutteeseen yrityslainsäädännöstä.

Väärinymmärryksiä ja hankaluuksia he kokevat muun muassa veroasioissa ja työnantajakysymyksissä.

– Samoja ongelmia kokevat ihan syntyperäiset suomalaiset yrittäjätkin. Uudelle tulokkaalle kieli ja kulttuuri kuitenkin aiheuttavat astetta haastavampia tilanteita.

Yrittäjiä on tullut Suomeen ympäri maailmaa. Suurimpia ryhmiä ovat turkkilaiset ja venäläiset.

Vuosien 2008–2009 tilastotietojen mukaan yritystoiminta keskittyi useammin palvelualoille kuin kantaväestön omistamissa yrityksissä.

Toimialoista yleisin on ravintola-ala.

– Hieman useampi kuin joka viides on tällä alalla. Toiseksi yleisin toimiala on tukku- ja vähittäiskauppa.

Yleisiä ovat myös kauneudenhoitopalvelut, parturi- ja kampaamopalvelut, siivous, rakentaminen, kääntäminen ja tulkkaus, liikkeenjohdon konsultointi, moottoriajoneuvojen korjaus ja huolto sekä elintarvikekioskitoiminta.

– Myös uudet toimialat, kuten osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut, hyvinvointialan palvelut, rakentaminen ja kuljetus ovat kasvattamassa suosiotaan, Manai lisää.

Maahanmuuttajien yritysten toimialajakauma on eriytymässä Manain mukaan myös etnisesti. Selkeitä keskittymiä on jo olemassa.

– Rakennusalalla on keskimääräistä enemmän virolaisia yrityksiä. Pohjois-Afrikasta, Turkista, Lähi-idästä ja Aasiasta kotoisin olevat taas perustavat useimmin ravintola-alan yrityksiä. Venäläiset yritykset ovat keskimääräistä useammin kuljetusalalla, ja kaupan sekä liike-elämän palveluja tarjoavat Pohjoismaista, Länsi-Euroopasta, Venäjältä ja Baltian maista tulleet yrittäjät.

Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat perustavat muita enemmän liike-elämän palveluja tuottavia yrityksiä.