Kun kuolinilmoituksessa lukee syntymäpaikkana ”Turku, Heideken”, voi ymmärtää, mikä merkitys entisellä synnytyslaitoksella on turkulaisille – pian Heidekenin historiasta ilmestyy kirja

Kukaan kolmikosta Mia Alhonmäki (vas.), Valde Orrenmaa ja Sanna-Kaisa Karjalainen ei ole syntynyt Heidekenillä.  Teemu Nurmi

Teemu Nurmi

Turussa Sirkkalankadun ja Sepänkadun kulmassa sijaitseva Heidekenin talo täyttää ensi vuonna 120 vuotta. Juhlan kunniaksi onkin sopivaa, että legendaarisen synnytyslaitoksen, jossa nykyään toimii Perhetalo Heideken, historiasta ilmestyy samana vuonna kirja, joka lienee ensimmäinen Heidekenistä kattavasti kertova teos.

Turkulaisen Sammakko Kustannuksen julkaiseman kirjan tekijät ovat Valde Orrenmaa, Mia Alhonmäki ja Sanna-Kaisa Karjalainen, jotka aloittivat projektin suuremmalla porukalla noin kahdeksan vuotta sitten. Ryhmä, jossa oli Turun yliopistossa folkloristiikkaa ja uskontotieteitä opiskelleita, suoritti kurssin, johon kuului vierailu Heidekenillä.

– Päätimme kurssin tentin jälkeen, että teemme Heidekenistä kirjan. Ihmettelimme silloinkin, miksi siitä ei ole julkaistu mitään teosta, Orrenmaa sanoo.

Karjalainen kertoo, että yliopistolta olisi tullut tukea, jos Heidekenistä olisi tehty tieteellinen julkaisu. Sitä ryhmä ei halunnut, mutta toisaalta sillä ei ollut tiedossa väyliä, joiden kautta hakea rahoitusta. Vuodet kuluivat ja joukkio pieneni kolmeen, kun apua ei kuulunut.

– Laitoimme sitten kustantajille tietoa projektista ja tuli yllätyksenä, miten iso kiinnostus niillä oli, Karjalainen iloitsee.

Muistojen Heideken -nimen saanut teos on historiikki, jossa käydään läpi synnytyslaitoksen eri aikakaudet. Kolmikko on kerännyt paljon faktaa, mutta myös muistitietoa Heidekenistä tutkimalla vanhoja kirjoituksia ja haastattelemalla sairaalassa työskennelleitä, synnyttäneitä ja syntyneitä. Vanhin haastateltu ihminen syntyi Heidekenillä 1920-luvulla. Kirja osoittaa myös sen, miten synnytyskulttuuri on muuttunut Suomessa.

Synnytyslaitokset eivät olleet yleisiä 1800-luvun lopussa, joten Heidekenin perustaneen lääketieteen ja kirurgian tohtori Carl von Heidekenin uurastus sairaalatoiminnan aloittamisen hyväksi herättää suurta ihailua Orrenmaassa, Karjalaisessa ja Alhonmäessä.

Heidekenin synnytyslaitos suljettiin vuonna 1995, mutta oli lopettamisuhan alla vuosikymmeniä sitä ennen.

– Turun kuntapolitiikka oli Heidekenin toiminnassa vahvasti läsnä todella kauan. Turku on antanut ja ottanut, ja piti Heidekeniä vuosikymmeniä löyhässä hirressä, Mia Alhonmäki muistuttaa.

Heideken ei ole vain synnytyslaitos vaan aidon turkulaisuuden keskusasema. Siellä syntyneitä turkulaisia pidetään ainoina, oikeina turkulaisina. Mistä heidekeniläisyyden myyttinen status on alkanut ja mistä se johtuu? Siihen ei löydy faktaa Muistojen Heideken -kirjasta, koska yhtäkään oikeaa vastasta ei ole olemassa. Tulkintoja kylläkin.

– Moni haastateltu on tarinoissaan ylpeä heidekeniläisyydestään, mutta kuitenkin pilke silmäkulmassa, Orrenmaa sanoo.

– Heidekenillä syntyminen on vanhemmalle polvelle arvo, mutta 1980-90-lukulaisille se ei näytä merkitsevän enää juuri mitään, myös toiseksi viimeisenä poikana Heidekenillä syntynyttä haastatelleen tekijäryhmän Alhonmäki kertoo.

– Vuonna 1995 Heidekenillä syntyneellä on neljän polven Heideken-jatkumo suvussa. Vanhin syntyi siellä 1920. Kun 1945, 1970 ja 1995 syntyneet istuivat samassa haastattelupöydässä, huomasi selvästi, että Heidekenin merkityksessä on heidän välillään suuri ero, Karjalainen toteaa.

– Niin, ja onhan vielä 2010-luvullakin ollut poliitikon vaalimainoksessa teksti ”Heidekenillä syntynyt” ja kuolinilmoituksissa on nähty syntymäpaikaksi ”Turku, Heideken”, Mia Alhonmäki kertoo.

Muistojen Heideken tulee kirjakauppoihin luultavasti tammikuun 2020 lopussa. Kirjan tekijät toivovat saavansa lisää Heidekeniin liittyviä valokuvia erityisesti 1980- ja 90-luvuilta. Paperiset kuvat pyydetään toimittamaan Sammakon Kirjakaupalle skannausta varten. Kuvien oheen pitää laittaa yhteystiedot kuvatietoja ja kuvien palauttamista varten. Digitaaliset kuvat voi lähettää osoitteeseen riikka.majanen@sammakko.com.

Heideken

Heideken on entinen synnytyslaitos Turussa. Heideken toimi synnytyssairaalana 1890-luvulta lähtien aina 1900-luvun loppupuolelle asti. Se sai nimensä perustajansa, lääketieteen ja kirurgian tohtorin Carl von Heidekenin mukaan.

Alun perin Heideken avattiin vuonna 1890 yksityiseksi synnytyslaitokseksi. Ensimmäisen puisen rakennuksen suunnitteli Viktor Reinis, mutta talo paloi vuonna 1898. Uuden vuonna 1900 avatun rakennuksen suunnitteli Gustaf Nyström ja vuonna 1928 talo sai lisäsiiven Sepänkadulle.

Carl von Heideken kuoli vuonna 1914 ja leski Ida tarjosi taloa Turun kaupungille. Erinäisten käänteiden jälkeen kaupunki osti rakennuksen.

Heideken suljettiin vuonna 1995. Kaikki synnytykset siirrettiin Turun yliopistolliseen keskussairaalaan.

Turun ammattikorkeakoulun hallintokäytössä Heideken ehti olla kymmenisen vuotta, kunnes se myytiin joulukuussa 2007 Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:lle ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry:lle.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Palvelut