Turkulaiskeräilijän huikea kokoelma etsii uutta kotia – Kuka huolisi arvoesineet?

Mikael Anderssonin kokoelmat ovat paisuneet melkoiseksi. Nyt esineille pitäisi löytää uusi koti. Tomi Kangasniemi

Tomi Kangasniemi

Mikael Andersson avaa kahden kellarivaraston ovet. Niistä paljastuu röykkiöittäin pahvilaatikoita, mutta käy ilmi, että tässä on vasta osa keräilijän kokoelmista.

– Kotona on vintti ja kellari täynnä, ja tavaraa on myös maailmalla lainassa. Esimerkiksi Suomen Joutsenella, Turun sotaveteraanien perinnehuoneessa ja ravintola Pikku Havannassa, Andersson kertoo.

Anderssonin kokoelma on tosiaan ainutlaatuinen. On vuosikymmenten ajalta kahvipurkkeja, kahvipannuja, brännäreitä, etikettejä, karkkipapereita, mallinukkeja, 50- ja 60-luvun käyttämättömiä vaatteita ja niin edelleen. Jossain vaiheessa hän laski, että pelkkiä tuotepakkauksia on 30 000.

– Olen ollut keräilijä koko ikäni, ja jo suvussa säästettiin tavaraa. Kun tapasin Riitta-vaimoni vuonna 1990, aloitimme kirpputoriharrastuksen. Se meni välillä sairauden puolelle, kun kävimme huutokaupoissa kolme kertaakin viikossa ja toimme laatikoittain tavaraa.

Kun asunto kävi ahtaaksi, piti tavaralle löytää uusi paikka. Andersson sai osalle esineistä Turun kauppahallista näyttelytilan. Lisäksi hän piti vuosia Wanhanajan puotia ja kahvilaa Läntisellä Pitkäkadulla.

Nyt Andersson etsii kokoelmilleen uutta omistajaa. Vaimo on huonossa kunnossa, ja kotiin kaivattaisiin esineiltä lisätilaa.

– Se harmittaa, että tuntuu, ettei kenelläkään ole kokoelmiin suurta kiinnostusta.

Andersson tietää, että moni olisi kyllä valmis ostamaan häneltä yksittäisiä esineitä. Hän haluaisi kuitenkin löytää kokoelmien haltijaksi yleishyödyllisen tahon.

– Etenkin kahvikokoelmasta olen ylpeä. On suuri pettymys, että kokoelma pitäisi nyt pilkkoa.

Andersson on nyt sopinut, että Turun kaupunki saa kokoelmista sen osan, minkä he haluavat. Isommilla museoilla taas ei kokoelmiin ole ollut intressiä.

– SA-INT maanpuolustusmuseo Iso-Heikkilässä on nyt osoittanut kiinnostusta isoon osaan esineistä. Samoin Säkylään voisi mennä rauhanturvaaja-kokoelmaa, Andersson kertoo.

Hän toivookin nyt, että kiinnostuneita tahoja löytyisi lisää. Andersson aikoo joka tapauksessa luopua kokoelmistaan parin vuoden aikajänteellä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu