Harva haluaa olla huono pomo, mutta siihen moni ajautuu – "Pelkkä asiaosaaminen ei riitä"

Henkilöstön johtamista pitäisi arvostaa paljon enemmän ammattitaitona Salla Merikukka

Teija Varis

Kansainvälisesti vertaillen suomalaisen työelämän ongelmat ovat palvelujohtaja Maria Teikarin mukaan harvoin poikkeuksellisen räikeitä. Suurimmat niistä ovat rakenteellisia.

– Suomessa syntyy miljardiluokan kustannukset mielenterveysperusteisista poissaoloista. Työuupumus on aivan liian yleistä ja osuu jo nuoriin aikuisiin, hän sanoo.

Ihmisiä ei kohdella Teikarin mukaan työelämässä yhdenvertaisesti, eivätkä rekrytoinnit tue monimuotoisuutta.

– Ja pikkujouluissa voi yhä törmätä asiattomaan kohteluun, hän jatkaa.

Suomessa Teikarin mukaan usein unohdetaan se, että johtaminen on vaativaa työtä, joka edellyttää monipuolista osaamista.

– Ajatellaan helposti, että hyvään johtamiseen riittää pelkkä asiaosaaminen. Johtaminen kuitenkin kärsii, jos pomon työnkuvaan ei huomata varata tarpeeksi aikaa henkilöstöjohtamiselle ja esihenkilötyöhön perehtyminen jätetään pomon omalle vastuulle. Henkilöstön johtamista pitäisi arvostaa paljon enemmän ammattitaitona, hän tähdentää.

Hän kuitenkin korostaa, että Suomessa on ilman muuta paljon asiansa hyvin osaavia ja tehtäväänsä paneutuneita johtajia. Hän uskoo, että harvoin huonokaan johtaminen on tahallista laiminlyömistä.

– Harva johtaja haluaa olla huono. Usein kyse on johtajan itsetuntemuksen puutteesta, riittämättömistä resursseista tai täyteen ahdetusta tehtävänkuvasta.

Teikarin mukaan osaamatonta johtamista syntyy, elleivät johtajan aiempi työura tai organisaatio, jossa hän työskentelee, ole kannustaneet häntä miettimään johtamistyyliään tai kehittämään osaamistaan.

– Hankauksia syntyy myös, jos ei johtaja uskalla ottaa vastuuta ja kohdata vaikeita tilanteita. Surkeinta on, jos pomoa ei edes kiinnosta johtaa. Siitä kärsivät todennäköisesti sekä johtaja että hänen työpaikkansa.

Johtaminen ei Teikarin mukaan ole suureellisia sankaritarinoita, vaan useimmiten täysin arkista ahertamista. Siksi johtaminen tarvitsee tuekseen samanlaista osaamisen kehittämistä kuin mikä tahansa asiantuntijatyö.

– Johtaminen ja johtamisen tutkiminen saisivat ylipäänsä nousta useammin julkiseen keskusteluun. Eikä johtamisen tarvitsisi keskusteluissa aina henkilöityä vain muutaman ison yrityksen huippujohtajiin, hän lisää.

Teikari ei usko, että huonoa johtamista varsinaisesti Suomessa hyssyteltäisiin, mutta huonon johtamisen esiin nostaminen vaatii paljon rohkeutta.

– Palautteen antamiselle ei välttämättä ole luontevaa tapaa, eikä henkilöstöä kannusteta siihen, hän sanoo.

Teikari itse on ollut kiinnostunut johtamisesta opiskeluajasta lähtien. Uransa aikana hän on työskennellyt yrityksissä, kunnalla, valtiolla ja järjestöissä. Hän on myös perustanut työelämäverkosto Ompeluseuran yhdessä Milla Halmeen kanssa.

Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen liiton palvelujohtajana parhaillaan työskentelevä Teikari pyrkii itse olemaan johtajana oikeudenmukainen, kannustava ja tavoitteellinen.

– Kun saan hyvää palautetta tekemisestäni, se motivoi kehittymään yhä enemmän. Johdettavani ovat omien alojensa asiantuntijoita, joten parhaat ajatukset tulevat heiltä. Minun tehtäväni on tukea ideoiden toteuttamista ja hahmottaa kokonaiskuva. Parhaana päivänä olen innostava, huonoimpana kärsimätön, hän analysoi.

Työelämässä ja johtamisessa tarvittavien muutosten ja tulevaisuuden suhteen Teikarin visio on kirkas.

– Samasta työstä tulee maksaa sama palkka. Kaikille pomoille voisi rakentaa oman jatkuvan oppimisen suunnitelman. Tarvitaan myös uudet mittarit kuormituksen ja tulosten seuraamiseen. Ja tekoälyä voisi tuoda täydentämään ihmisten osaamista – ei se automaattisesti veisi työpaikkoja, hän listaa.

Maria Teikari on kirjoittanut alkusyksystä julkaistun teoksen Työelämän kapinalliset (Otava) yhdessä Milla Halmeen, Jenna Karaksen, Katri Mannisen, Kirsi Marttisen ja Armi Murron kanssa. Kirja käsittelee työelämän ajankohtaisia ongelmia ja etsii niihin ratkaisuja. Mukana on myös pohdintaa suomalaisesta johtamisesta.

Kokeile näitä

Päivitä osaamisesi: Ihmiset ansaitsevat hyvää johtamista. Pomon on tärkeää tuntea itsensä hyvin, ja kehittää jatkuvasti omaa ammattitaitoaan.

Anna ja pyydä palautetta: Kannusta henkilöstöä omalla esimerkilläsi ja näytä, että korjaava palaute johtaa heti muutokseen. Kehu johdettaviasi kovaan ääneen!

Huolehdi jaksamisestasi: Rakenna hyvät ammatilliset tukiverkostot ja pidä kohtuus työnteossa. Tässäkin oman esimerkin voima on suuri.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu