Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Turkulainen istutti raitiotien kannattajan ja vastustajan saman pöydän ääreen – Mitä haluatte sanoa toisillenne?

Raitiotie kirvoittaa kovia kommentteja etenkin sosiaalisessa mediassa.

Kun raitiotien kannattaja ja vastustaja kohtaavat kasvotusten, keskustelu pysyy kuitenkin hyvin asiallisena. Vastapuolet löytävät jopa asioita, joista he ovat samaa mieltä.

Tämä kävi ilmi, kun kaupunkilehti Turkulainen kutsui Marko Heimosen ja Aarne Alameren keskustelemaan raitiotiestä.

Marko Heimonen on kaarinalainen Turussa työssä käyvä it-tukihenkilö, joka kirjoittaa usein Turkulaisen mielipidepalstalla. Hänen mielestään paras joukkoliikenneratkaisu olisi seudullinen bussien ja lähijunien kokonaisuus.

Aarne Alameri opiskelee Turun yliopistossa maantiedettä. Hän on puolustanut raitiotietä Raitiotie Turkuun - pikana! -Facebook-ryhmässä.

Aarne: – Se on ennen kaikkea kaupunkikehityshanke. Se on myös ekologinen ja taloudellinen vaihtoehto. Ne ovat pääsyyt, minkä takia se on järkevä hanke.

Marko: – Nykyiset bussit ovat kehittyneet aika paljon. Niiden kapasiteetti riittää. Ympäristöystävällinen bussilinjasto voi olla kaupunkikehityshanke siinä missä raitiotiekin. Turun pitäisi laskea ympäristöystävällisen bussi- ja lähijunaliikenteen kiinteistötaloudelliset hyödyt.

Aarne: – Tällä hetkellä riittää, mutta tulevaisuudessa ei. Jos Itäharjun ja muiden alueiden kehittäminen toteutuu, kaksinivelbussienkin kapasiteetti loppuu. Vuoroväliä voidaan tihentää viiteen minuuttiin, mutta sen jälkeen liikenne puuroutuu.

Marko: – En ihan allekirjoita tuota. Kaksikerrosbussit ovat yksi vaihtoehto nivelbussien lisäksi. Niitä on 90–130-paikkaisia kolmilla ovilla. Laskelmien mukaan niiden kapasiteetti riittää edelleen vuonna 2050.

Aarne: – Kyse on siitä, halutaanko, että liikenne on luotettavaa. Raitiovaunu voi olla jopa 75 metriä pitkä, ja silloin siihen mahtuu 450 matkustajaa. Vuoroväli voi olla vain kolme minuuttia. Kapasiteetti riittää Turussa ikuisesti.

Marko: – Asiaa on ajateltava myös kustannusnäkökulmasta. Raitiotien tuloja voidaan ennakoida, mutta laskelmiin liittyy isoja riskejä. Bussien ja lähijunien kokonaisuudella saataisiin toimiva joukkoliikenneratkaisu huomattavasti halvemmalla.

Aarne: – Jos laskelmat tehdään oikein, raitiotie on elinkaarensa aikana kaupungille halvin. Ratikkaselvityksen ongelma on se, että raitiotien 40 vuoden kustannukset on jyvitetty 30 vuodelle ja bussien käyttöikä on venytetty pidemmäksi kuin se todellisuudessa on.

Aarne: – Suosittelen ennen kaikkea perehtymään ulkomaisiin esimerkkeihin, katsomaan laskelmia tarkasti ja ymmärtämään, miksi muut kaupungit ovat valinneet raitiotien.

Marko: – Tässä ollaan tietysti poteroissa. Se on selvä asia. En vastusta raitiotietä vastustamisen vuoksi vaan olen yrittänyt tuoda esille vaihtoehtoja. Kun sähkö-, akku- ja biokaasutekniikka on kehittynyt niin valtavasti, uutta tekniikkaa kannattaisi hyödyntää niin, ettei tarvitsisi repiä katuja auki.

Aarne: – Siitä olen samaa mieltä, että vaikka ratikka tehtäisiin, bussiliikennettä tulee kehittää ja lähijunaliikenne aloittaa. Lähijunaliikenteen ja ratikan voisi myös yhdistää. Linja voisi kulkea Salosta Kupittaan kautta keskustaan ja edelleen Uuteenkaupunkiin.

Marko: – Tuosta duojunasta (raitiovaunu, joka voi liikennöidä sekä raitiotiellä että rautatieverkolla) ollaan ihan samaa mieltä.

Aarne: – Duojunaa ei ole kunnolla selvitetty. Se pitäisi nostaa esiin tulevaisuudessa.

Aarne: – Tällä hetkellä panostukset näyttävät riittämättömiltä, jos halutaan saavuttaa ilmastotavoitteet.

Yhtä mieltä ollaan myös siitä, ettei päätöksentekoa joukkoliikenneratkaisusta pitäisi lykätä loputtomiin.

Marko: – Onhan tämä niin iso hanke, että siitä on hyvä käydä perusteellinen keskustelu, mutta kohtuuton viivyttely ei ole perusteltua.