Vakavien hirvikolarien määrä on laskenut viimeisen 20 vuoden aikana, mutta samaan aikaan peurakannan räjähdysmäinen kasvu näkyy vahinkotilastoissa.
Juuri nyt on suurin riski ajaa hirvieläinkolari. Hirvet ja peurat liikkuvat erityisesti hämärän aikaan, kuten aamulla seitsemän ja yhdeksän ja illalla viiden ja kahdeksan välillä.
Viime vuonna Suomen teillä sattui noin 12 000 riistaonnettomuutta. Niistä hirvionnettomuuksia oli 1 956 ja peuraonnettomuuksia 6 251.
Vuosituhannen alussa hirvikolareita tilastoitiin lähemmäs kolme tuhatta.
Liikenneviraston arvion mukaan vuoden 2017 hirvionnettomuuksien laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat 63,5 miljoonaa euroa.
Hirvieläinkolarien määrä on suorassa yhteydessä hirvi- ja peurakannan kokoon, toteaa LähiTapiolan liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Markus Nieminen vakuutusyhtiön tiedotteessa.
Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana hirvikanta on pienentynyt yli 70 prosenttia ja peurakanta puolestaan kasvanut runsaat 200 prosenttia.
Luonnonvarakeskuksen tilasto osoittaa, että vuonna 2000 hirviä oli 149 000 ja viime vuonna 86 478 yksilöä.
Vastaavasti valkohäntäpeurojen määrä on samana aikana noussut 35 250 yksilöstä 111 650 yksilöön.
Tälle syksylle on myönnetty aiempaa enemmän valkohäntäpeuran metsästyslupia liikenneturvallisuuden parantamiseksi.
– Nähtäväksi jää, riittääkö metsästäjiä kaatamaan lupien mukainen määrä peuroja, Nieminen sanoo.
Syksyn ja talven jahdeissa on käytössä 58 094 valkohäntäpeuran pyyntilupaa eli lähes kolmanneksen enemmän kuin viime vuonna.
Yhdellä pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti kaataa yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa.
Henkilövahingot ovat hirvikolareissa selvästi yleisempiä kuin peuravahingoissa.
Peurakolareissa vahingot jäävät usein pienemmiksi ja henkilövahinkoja sattuu harvemmin.
– Autolle hirvieläinkolarista sattuvat vahingot korvataan vapaaehtoisesta kaskovakuutuksesta, kertoo Nieminen.
Puutteellisen tilastoinnin takia peurakolareista ei ole saatavilla luotettavaa tietoa viimeisten 20 vuoden ajalta.
Niemisen mukaan peurakolarien lisääntyminen näkyy kuitenkin selvästi vakuutusyhtiön vahinkotilasoissa.
Vahinkomäärät ovat suurimpia Etelä- ja Lounais-Suomessa, joissa peurakannat ovat suurimmat. Myös kaurisvahinkoja sattuu merkittävä määrä vuosittain.
Korjattu 24.10. klo 8.20 aiempi +300 prosenttia +200 prosentiksi.