Päärautatieasemaa haviteltiin Pasilaan jo sata vuotta sitten – Eliel Saarinen halusi Helsingistä samanlaisen suurkaupungin kuin Berliini

Laura Kolbe ei usko, että Helsingin keskusta siirtyy Pasilaan. Jukka Hämäläinen

Jukka Hämäläinen

Arkkitehti Eliel Saarinen laati vuonna 1918 osin yhdessä Bertel Jungin kanssa Suur-Helsingin asemakaavan, jossa päärautatieasema oli siirretty Pasilaan.

Vaikka Saarisen piirtämä nykyinen rautatieasema oli tuolloin vasta rakenteilla, arkkitehti näki keskustan jo tukkoiseksi, ja kiskot eristivät Töölön ja Kallion hankalasti toisistaan.

Hallitsemattomasti laajeneva Helsinki tarvitsi kipeästi suunnitelmaa ja visiota tulevaisuutta varten. Samaan aikaan Keski-Euroopan suurkaupunkihaaveet rantautuivat Suomeen.

Huomattava liikemies Julius Tallberg ajoi keskusrautatieaseman siirtämistä Fredriksbergiin eli Pasilaan ja Töölönlahden täyttämistä. Hän lupautui kustantamaan uuden asemakaavan ja lahjoittamaan sen kaupungille 60-vuotispäivänään.

Koska Helsingissä ei ollut leveää jokea tai korkeaa kukkulaa, kuten monissa muissa Euroopan kaupungeissa, Saarinen halusi maamerkiksi pohjoiseen vievän valtakadun, "avenyyn".

– Me tahtoisimme Suur-Helsinkiin keskuskadun, joka suuruussuhteillaan ja kauneudellaan antaisi Suomen metropolille rakennustaiteellisen selkärangan, arkkitehdit perustelivat.

Arkkitehdit tiedostivat, että idea oli räväkkä.

– Tuleeko tämä suurisuuntainen aate ainoastaan jäämään paperille, he pohdiskelivat.

Niinhän siinä kävi – suunnitelmasta ei sellaisenaan toteutunut juuri mitään.

Istumme kaupunkihistoriaan perehtyneen Helsingin yliopiston professorin Laura Kolben kanssa keskustakirjasto Oodin terassilla. Valkoisina hohtavat Triplan rakennukset näkyvät hyvin keskustaan asti.

Kolbea kutkuttaa ajatus, että Saarisen kaava olisi toteutunut.

– Olisimme saaneet Töölönlahden tilalle upeaa 1910-luvun arkkitehtuuria. Helsingistä olisi tullut yhtä komea ja urbaani kuin Berliinistä, hän maalailee.

Töölönlahden täyttö ei olisi ollut Kolben mielestä mikään menetys.

– Puolet nykyisestäkin keskustasta on rakennettu täyttömaalle, hän muistuttaa.

Miksi Saarisen kaava ei sitten toteutunut? Taustalla vaikuttivat rahapula ja varovaisuus, mutta Kolbe kytkee lopputuloksen myös politiikkaan.

– Eliitin idea oli tehdä Helsingistä eurooppalainen suurkaupunki. Valtaväyläkin piti nimetä Kuningasavenueksi

Työväenliikkeen nousu ja tasavaltalaisten voittokulku kaatoivat lopulta kuningashankkeen, joka oli muutenkin hataralla pohjalla Saksan vallankumouksen takia.

– Nyt meillä on kansalaisten keskusta: hajallaan ripoteltuna eri tyylisiä rakennuksia eri aikakausilta. Kun tuon tänne ulkomaisia ryhmiä, esittelen heille, että tässä on Suomen tasavallan visuaalinen kuva.

Vertaus osuu, vaikka on Töölönlahden sillisalaatille muitakin syitä. Valtio piti kiinni VR:n perua olevista maa-alueistaan eikä Helsinki päässyt niihin käsiksi.

– Kokonaisvaltaisen suunnittelun aika on tullut vasta nyt ja Helsinki käyttää tilaisuutensa, kaupunginvaltuutettunakin toimiva Kolbe toteaa.

Pasilan entinen ratapiha täyttynee tulevaisuudessa tornitaloista. Osa povaa, että Helsingin keskusta siirtyy vihdoin Pasilaan. Kolbe ei siihen usko.

– Vanha keskusta säilyy, hän vakuuttaa.

Kaupunkihistorioitsija sovittelee Pasilan ylle kakkoskeskustan viittaa.

– Aika näyttää, miten Pasila asettuu, hän tuumii.

Saarisen kaavan synnystä on jo yli sata vuotta.

– Mutta Helsinki kipuilee edelleen samojen ratkaisemattomien liikenneongelmien kanssa. Vastauksia haetaan keskustatunnelista, kaupunkibulevardeista ja pääradan alittavasta pyörätunnelista, Kolbe listaa.

Liite valottaa Pasilan historiaa, nykyhetkeä sekä tulevaisuutta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Turkulaisen ilmestyminen jää tauolle
  2. Tanssitunteja, jumppaa, teatteria – Turussa tapahtuu virtuaalisesti vaikka mitä, ja kaupungin tapahtumakalenteri kerää vinkkejä yhteen
  3. Lähikuvassa: Hissu Kytö on auttanut maahanmuuttajia Turussa pian 50 vuotta: "Skinheadeilta tuli tappouhkauksia ja sain luodin postiluukusta"
  4. Lähikuvassa: Kun kiekko lensi kaukalosta raitiovaunun katolle – legenda Timo Nummelin muistelee, millaisissa olosuhteissa pelattiin hänen lapsuudessa ja nuoruudessa
  5. Elossa 24 h -sarjassa esiintyvä turkulaislääkäri Kosti Koivisto-Kokko pelastaa vapaaehtoistyössään ihmisiä, jotka palaavat heti takaisin sotaan – "Huono muisti" suojelee työssä uupumiselta
  6. Jaanan poika ei koskaan palannut laivareissulta – Nikun katoaminen on yhä täysi mysteeri
  7. "Oli tosi kova paikka, kun tajusin, että lapsia ei tule muita kuin Pasi" – Kotimäen tilaa pyörittävälle Taikku Nurmelle tärkeintä elämässä on perhe, mutta jokaista päivää tahdittavat hevoset
  8. Burn out pysäytti nuoren Michaelan: "Kotona vain tärisin ja itkin"
  9. Moniko pesee kädet kunnolla? Turkulainen kävi yleisessä vessassa katsomassa ja tulos yllätti lääkärin
  10. Arno Kasvi: Ruissalo ei kestä tällaista rumbaa, tarvitaan toinen silta ja kauriskannan harventamista
  11. Turussa karanteenia viettävän Karita Mattilan heippalappu "meluhäiriöstä" riemastutti Twitterissä – "Äiti laittoi äsken viestiä, että joku hänen entinen työkaverinsa haluu tulla mun luo kylään välillä 14–18", nauraa twiittaaja nyt
  12. Tässä on Turun ruuhkaisin kohta – Naantalin pikatien pätkä Köydenpunojankadun ja Vakka-Suomentien välillä pitää yhä ykköstilaa, katso muut ruuhkakertymäkadut
  13. Korona peruutti ay-väen ja vasemmistopuolueiden yhteisen vappujuhlan Turussa – luvassa koronavappu netissä
  14. Anu Pentikin näyttely siirtyy kesälle 2021 – Muutoksia Turun museokeskuksen näyttelyohjelmistossa
  15. "Suurin ja karanteeniystävällisin opiskelijatapahtuma" – Turun Wappuradio tulee taas

Näytä lisää