Beagle Ale on tiettävästi Suomen ainoa psyykkisen tuen koira – Kun Netta Mäkisalo saa paniikkikohtauksen, Ale rauhoittelee omistajaansa

Beagle olisi tosi huono valinta näkövammaisen avustajaksi, sillä sen nenä vie sitä. Reilun vuoden ikäinen Ale vahvistaa väitteen ja painaa kuono maassa tamperelaispuiston poikki.

– Tämä oli huono reittivalinta. Tästä on takuulla mennyt jänis, nauraa Netta Mäkisalo, 26, joka on tiukalla olevan taluttimen toisessa päässä.

Alella on päällään liivit, jotka viestittävät sen olevan töissä. Se on avustajakoira, niin sanottu atekoira. Lyhenne tarkoittaa aktiivisuutta ja terveyttä edistävää koiraa.

Ale on tiettävästi maan ainoa psyykkisen tuen koira. Sen tehtävänä on huolehtia omistajastaan tämän paniikkikohtausten aikana.

Psyykkisen tuen koira eroaa esimerkiksi terapiakoirasta, vaikka molemmat hoitavat mielialaa. Terapiakoirat ovat omistajan kanssa esimerkiksi sosiaali- tai hoiva-alalla työssä käyviä koiria, eivät itse omistajan tukikoiria.

Mäkisalolla on lapsesta asti ollut pakko-oireinen häiriö, joka ilmenee muun muassa bakteerikammona ja sairauden pelkona.

– Lapsena ja teininä sain pahoja paniikkikohtauksia sen takia, Mäkisalo kertoo.

Sairaus ilmenee ahdistus- ja paniikkikohtauksina ja masennuksena. Tilanne paheni viime syksynä, kun hän yritti lopettaa mielialalääkkeet.

– Minulla oli todella vaikeaa. Tuntui, että koko elimistö meni sekaisin. Laihduin 10 kiloa ja olin varma, että minulla on syöpä. Itkin joka päivä, hän kuvailee.

Pelkokohtausten arvellaan johtuvan kouluaikaisista kokemuksista.

– Olen pohtinut sitä paljon esimerkiksi terapiassa, enkä keksi muuta syytä. Meillä oli ala-asteella erittäin ankara uskonnollinen ilmapiiri, ja pelkäsin lapsena, että Jumala rankaisee minua, jos edes ajattelen jotain väärää.

Paniikkikohtauksen laukaisee ahdistava ajatus, jota Netta Mäkisalo ei saa pois päästään.

– Sitten alkaa pyörryttää, hyperventiloin ja välillä menee tunto käsistä ja jaloista. Joskus kohtauksen on saanut rauhoitettua toinen ihminen, tarvittaessa otan rauhoittavan lääkkeen.

Touhukas beagle raahaa kynnysmattoa näyttääkseen sen vieraalle. Kun sitä kielletään, koira tulee halailemaan ja nuolemaan kävijää.

– Se näyttää kaikki temppunsa, omistaja nauraa ja vie kynnysmaton takaisin.

Sillä välin beagle on jo ehtinyt hakea makuuhuoneesta tyynyn ja on tyytyväinen itseensä.

– Ale, no, sitä komennetaan espanjaksi.

Koiran komentokieli on espanja, koska sitä kodissa puhutaan. Netta Mäkisalo on asunut Espanjassa, ja sieltä on myös hänen avomiehensä kotoisin.

Psyykkisen tuen koiriin Netta Mäkisalo tutustui sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa niitä käytetään paljon. Periaatteessa mikä tahansa koira lisää omistajansa terveyttä ja aktiivisuutta, mutta toimenkuvaan erityisesti koulutetuilla koirilla on muutakin tehtävää kuin vaatia iltakävelyjä.

– Alen tehtävänä on tunnistaa kohtaus ja toimia sen mukaan, Netta Mäkisalo kertoo ja näyttää, miten koiraa on opetettu.

Paniikki- ja ahdistuskohtauksen koira tunnistaa omistajan käsien vapinasta – se juoksee omistajan luo ja pukkaa tätä kuonolla. "Hei, ota rauhallisesti, olen tässä sinun kanssasi", se viestittää.

Kun omistaja menee yksin makuuhuoneeseen ja huutaa apua, koira puskee oven auki ja etsii omistajan. Sitä on myös koulutettu hakemaan toinen ihminen apuun.

Koiraa voi käyttää myös painopeiton tavoin.

– Ale on aika kevyt, mutta maailmalla on isoja koiria, jotka käyvät omistajan päälle makaamaan ja rauhoittamaan heitä. Alea on opetettu tulemaan ensin jalkojeni päälle ja siitä sitten vatsalle. Se ottaa myös katsekontaktin minuun. Se rauhoittaa minua.

Tukikoiran voi opettaa esimerkiksi löytämään uloskäynnin, jos sen omistaja kärsii sosiaalisten tilanteiden pelosta ja haluaa pian vaikkapa kauppakeskuksesta pois. Se voi tunnistaa myös omistajan maanisen käytöksen.

– Minulle koira on ollut loistava asia. Ale rakastaa treenejä ja työtä, sen kanssa en ole koskaan yksin ja se tekee hyvää minun mielenterveydelleni. Se antaa vuorokausirytmin, pakottaa ylös sängystä.

Kolme kuukautta yhteiseloa ahkeran ystävän kanssa on myös vaikuttanut omistajan lääkitykseen.

– Lääkitystä on jo vähennetty. Alen vaikutus on ollut viisi milligrammaa, Netta Mäkisalo nauraa.

Tukikoiran käyttöä on tutkittu muun muassa Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa. Atekoirista kaavailtiin aktivoijaa ja liikuttajaa etenkin vanhuksille, jotka kaipaisivat seuraa ja lenkkikaveria mutta eivät jaksaoso kasvattaa sellaista pennusta lähtien.

Atekoirien ympärille perustettiin yhdistyskin, mutta sen toiminta kuihtui. Hankkeen pilottikoira Ale asui Pirkkalassakoirankouluttaja Milja Karhion luona, kun Netta Mäkisalo otti häneen yhteyttä viime syksynä.

– Beagle olisi kieltämättä ollut aika vaativa tapaus vanhukselle, Milja Karhio toteaa.

– Ale on aina tarmokas, joten jos se olisi vanhuksella, tämän pitäisi olla ainakin fyysisesti hyvässä kunnossa.

Koulutuksessa onkin tärkeää valita oikea koira oikealle ihmisille. Koiran koulutus räätälöidään tarpeen mukaan.

– Ei ole järkevää kouluttaa kaikille koirille kaikkia taitoja, Milja Karhio sanoo.

Kaikissa tapauksissa koira ei ole oikea ratkaisu.

– Mielenterveysongelmissa pitää katsoa, että koiran omistaja myös pystyy ottamaan vastuun koiran hyvinvoinnista.

Tukikoira on eri asia kuin avustajakoira, joka on etupäässä fyysisesti toimintarajoitteisen henkilön apuväline ja hyötykoira. Avustajakoiralla on laissa määritelty oikeus kulkea käyttäjänsä mukana missä tahansa. Tukikoiralla oikeutta ei ole.

– Toivotaan, että jonain päivänä myös tukikoirat saavat sen, pohtii Milja Karhio.

Kirjoittaja: Mervi Pasanen