Ihmisten käsitykset eri eläinlajien ajattelu- ja tunnekyvyistä vaihtelevat muun muassa sen mukaan, kuinka paljon kontaktia ihmisellä kyseiseen eläinlajiin on.
Aihetta väitöskirjassaan tutkinut sosiologi Saara Kupsala kertoo, että suomalaiset esimerkiksi liittivät koiralle huomattavasti enemmän mielenkykyjä kuin sudelle, vaikka lajit ovat biologisesti läheisiä.
Vuonna 2010 toteutetussa kyselyssä vain 66 prosenttia uskoi, että susi kykenee ajattelemaan, kun koiran ajattelukykyyn uskoi 80 prosenttia vastaajista.
– Susi on negatiivisesti leimautunut eläin, joten positiivisia tunteita liitettiin siihen vähemmän. 97 prosenttia vastaajista uskoi koiran kokevan kiintymystä, kun taas suteen tunteen liitti vain 63 prosenttia.
Eläinlääketieteellisen farmakologian professorin Outi Vainion mukaan tutkimuksissa on osoitettu, että sudella on koiraan verrattuna parempi kyky ratkaista ongelmia ja tehdä yhteistyötä.
– Koira taas on sinnikäs mutta taipuvainen hakemaan ihmisiltä apua ongelman ratkaisemiseen. Lisäksi se tunnistaa ihmisen viittomia, Vainio sanoo.
Kupsala pitää kiinnostavana, että vain harva suomalainen liitti loheen muita mielenkykyjä kuin kyvyn tuntea kipua. Vainion mukaan kalojen tiedollisista kyvyistä tiedetään vielä melko vähän, mutta ainakin kalat leikkivät, mikä todennäköisesti kertoo jonkinlaisesta positiivisesta mielentilasta. Kaloilla on Vainion mukaan myös persoonallisuuksia, ainakin toiset kalat ovat toisia ujompia.
– Myös sitä pohditaan, onko kaloilla sellaista kärsimyksen tunnetta, jota ihmisen ei ole mahdollista kokea. Kaloilla on veden paineen vaihteluita aistiva kylkiviiva, ja koska meillä ei sitä ole, emme voi tietää, mitä kala sen kautta tuntee.