Mukaan tarttui polkupyörä ja runsaasti pullonkorkkeja.
Saaristomeren sukeltajien sukeltaja Mikko Gustafssonin mukaan Turkulaisen testitulos vastaa hyvin todellisuutta siitä, millaista romua joen pohjaan päätyy.
– Joesta on löytynyt tosi paljon polkupyöriä ja ostoskärryjäkin. Sitten on valitettavasti myös niitä, jotka heittelevät jokeen joen reunoilla olevia pelastusvälineitäkin.
Joen pohjasta on välillä tehty erikoisempiakin löytöjä.
– Kerran pohjasta löytyi lehtiroskis, jonka päällä oli puistonpenkki.
Kaikkea Aurajokeen päätyvää roskaa ei ole heitetty suoraan jokeen. Vesistöjen roskaantumisessa on kyse myös siitä, että maahan heitetyt roskat päätyvät esimerkiksi sadeveden mukana lopulta vesistöihin.
– Kaikki, mitä kaupungilla heitetään maahan, päätyy jossain vaiheessa Aurajokeen todennäköisesti, Gustafsson muistuttaa.
Aurajoen pohjassa olevat romut muodostavat myös turvallisuusriskin. Esimerkiksi jokeen hyppääminen ei ole turvallista.
– Siellä on kiviä, vanhoja laitureiden rakenteita ja puutolppia. Jopa yläjuoksulla on kareja ja kalliota.
Gustafsson muistuttaa, että Aurajoki on paikoin erittäin matala.
– Ihmiset luulevat, että joki on reunasta reunaan syvä, mutta se ei pidä paikkaansa.
Pohjassa oleva romu voi koitua hengenvaaralliseksi, jos hyppääjä loukkaa itsensä siihen.
– Tiedän tapauksen, että kaveri on hypännyt jokeen ja jäänyt kiinni pohjassa oleviin romuihin. Hän hukkui siihen, Gustafsson muistelee.
Ihmisten tietoisuus vesistöjen roskaantumisesta on lisääntynyt viime vuosina.
Gustafssonin mukaan se näkyy Turussa siten, että jokeen ei päädy roskia enää yhtä paljon kuin aiemmin.
– Ihmisten tietoisuus on parantunut siitä, että Aurajoki ei ole kaatopaikka.
2
