Salamaniskun kohteeksi joutuminen on hyvin epätodennäköistä, mutta pahimmillaan kohtalokasta. Suomessa salaman iskemäksi joutuu vuosittain muutama ihminen. Mikkelin keskussairaalassa työskentelevän ylilääkäri Harri Hyppölän mukaan ei ole olemassa suomalaista tutkimustietoa siitä, kuinka todennäköistä salamaniskusta on selvitä. Kuolemat ovat kuitenkin sen verran harvinaisia, ettei niitä tapahdu edes joka vuosi.
– Amerikassa asiaa on tutkittu enemmän, sillä siellä sääolosuhteet ovat erilaiset ja ihmisiä enemmän. Niiden tutkimusten mukaan joka kolmas salamaniskun uhriksi joutunut kuolee, hän avaa.
Helsingin Uutiset kirjoitti keskiviikkona Benjaminista, 25, johon iski salama golfkentän taukotilan katoksessa. Benjamin selvisi iskusta hengissä ja lähes vammoitta. Ne, joiden onni ei ole ollut yhtä hyvä, ovat useimmiten kuolleet sydämenpysähdyksen tai hengityksen lamaantumisen seurauksena. Palovammoihin ihmisiä menehtyy harvemmin.
Salamaniskun kohteeksi joutuneen olisi hyvä päästä sairaalaan mahdollisimman nopeasti. Vaikka henkilö ei vaikuttaisi voivan merkittävän huonosti, on päivystykseen hyvä lähteä.
– Sairaalaseuranta on joka tapauksessa tarpeen. Usein salamaniskun seurauksena tulee rytmihäiriöitä, joita voidaan sairaalassa seurata tehokkaasti. Myös esimerkiksi tärykalvossa voi olla vaurio, Hyppölä avaa.
Jos henkilön kunto näyttää yhtään heikommalta, kannattaa soittaa suoraan hätänumeroon. Elvyttämistä ei pidä pelätä, sillä uhrista ei voi saada sähköiskua.
Riski joutua salamaniskun uhriksi pienenee entisestään sisätiloissa. Ukonilmalla voi aivan turvallisin mielin vaikka istahtaa sohvalle lukemaan kirjaa.
– Esimerkiksi täällä Helsingin keskustassa käytännössä kaikki rakennukset on hyvin suojattuja ukkoselta. Kerrostaloissa ja isommissa kivitaloissa on niin paljon raudoitusterästä sisällä, että ihminen on varsin turvassa, toteaa ukkostutkija Antti Mäkelä Ilmatieteen laitokselta.
Sähkölaitteiden sormeilua on silti hyvä välttää ukkosen aikaan. Myös vesiputkilla on yhteys rakennuksen ulkopuolelle, ja suihkussa käynti tai käsin tiskaaminen kannattaa mieluummin tehdä rajuilman jälkeen. Kännykkää on turvallista käyttää, kunhan se ei ole laturissa kiinni.
Joskus myös sisätiloihin ilmestyvät, vanhoista tarinoista tutut pallosalamat voivat pelottaa. Kovin todennäköisiä vieraita ne eivät kuitenkaan ole. Pallosalamoista tulee Ilmatieteen laitokselle ilmoituksia keskimäärin yksi kesässä.
– Tieteelle pallosalama on vielä täysi mysteeri. Kukaan ei ole pystynyt todistamaan, miten se syntyy, ja mikä se itse asiassa on. Kaikki tieto on ihmisiltä tulleiden havaintojen varassa, Mäkelä kertoo.
Mikäli ukonilma sattuu yllättämään ulkoillessa, on auto on perinteisesti hyvä suojapaikka.
– Salaman iskiessä autoon virta kulkee auton metallikoria pitkin, eikä todennäköisesti vahingoita sisällä istuvaa ihmistä, Mäkelä selittää.
Aukeita, suojattomia paikkoja kannattaa ukkosella välttää. Salamaniskun todennäköisyyttä voi arvioida katsahtamalla ympäristöön. Jos ihminen sattuu olemaan ympäristössä erottuvin kohde, niin silloin salama todennäköisesti iskee häneen. Myös veden ääreltä pitäisi pyrkiä pois.
– Rantapuut ovat hyviä kohteita salamalle, sillä niiden juuret ovat usein kosteassa maaperässä, Mäkelä avaa.
Vesi johtaa hyvin sähköä, joten uimaan kannattaa mennä vasta ukkosen laannuttua. Uimari on usein vedessä erottuvin kohde, kun pää tai käsi on veden pinnan yläpuolella.
On yksi tekijä, joka yhdistää monia salamaniskun uhreja. Monet heistä ovat menneet puun alle ukkosta suojaan. Houkutus voi olla suuri kaatosateella, mutta kastuminen on loppupeleissä pienempi paha.
– Jos salama iskee puuhun, virta hyppää puun alaoksilta sen alla olevaan ihmiseen, koska ihminen johtaa sähköä vielä paremmin kuin puu, Mäkelä kertoo.