Lasinsiruja lenkkipoluilla, myrkytettyjä makkaranpaloja koirapuistossa. Maastoon on jätetty lihapullia, joiden sisälle on piilotettu terävä koukku.
Nämä ovat esimerkkejä ansoista, joita yksittäiset ihmiset ovat levittäneet maastoon vahingoittaakseen koiria ja muita eläimiä.
Turkulainen kertoi 19. kesäkuuta, että joku levittelee Turussa lasinsirpaleita kävelypolun varrelle
Mutta miksi kukaan haluaa vahingoittaa eläimiä levittämällä ansoja luontoon?
Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkärin Hannu Lauerman mukaan asiasta tiedetään erityisenä ilmiönä erittäin vähän ja asiaa on tarkasteltu lähinnä yksilötasolla.
– Asiasta tiedetään hyvin vähän, koska sangen harva heistä jää kiinni eivätkä nämä ihmiset yleensä kerro itsestään.
Tämän vuoksi ilmiöstä ei ole saatavilla kunnollista tutkimustietoa. Vaikka ihminen jäisi tällaisesta teosta kiinni, Suomen laki ei mahdollista hänen toimittamista esimerkiksi tahdosta riippumattomiin tutkimuksiin.
– Kun tällainen ihminen jää kiinni, häntä ei ole mahdollista laittaa tahdosta riippumatta tutkimukseen, kuten esimerkiksi henkirikosten yhteydessä voidaan tehdä. Pienemmiksi katsotuissa rikoksissa tällaiset prosessit eivät ole mahdollisia.
Vaikkaasiasta tiedetään vähän, jonkinlaisia suuntaviivoja ilmiössä voidaan hahmottaa.
Lauerman mukaan on esimerkiksi luultavasti eri asia se, kylvääkö joku eläimille tarkoitettuja ansoja maastoon sattumanvaraisesti vai onko motiivina aiheuttaa mielipahaa jollekin tietylle henkilölle, kuten naapurille tai vihamiehelle.
– Silloin tiettyä henkilöä halutaan vahingoittaa hänelle rakkaan kotieläimen kärsimysten kautta.
Lauerman mukaan on olemassa pieni joukko ihmisiä, jotka nauttivat mielipahan aiheuttamisesta muille ihmisille.
– Se on tietysti harvinainen poikkeama, mutta tällaisia ihmisiä on jonkin verran. He ovat usein jollain lailla neurokognitiivisestikin poikkeavia, ja heidän tunne-elämänsä on kehittynyt erikoiseen ja poikkeavaan suuntaan.
Merkittävällä osalla tällaisista ihmisistä on taustalla vakavia lapsuusajan traumoja, jotka herättävät pakonomaisen tarpeen tehdä pahaa ja kostaa toisille ihmisille ja eläimille.
Joissakin tapauksissa Lauerman mukaan kyseessä voi olla myös koirapelko. Esimerkiksi hän nostaa sen, että esimerkiksi maaseudulla susille on tehty ansoja, johon joutuessaan susi haavoittuu niin, että todennäköisesti menehtyy saamiinsa vammoihin.
Ainoa tapa saada tällaiset ihmiset kuriin on kiinnijäämisen pelko.
Mitä todennäköisempää kiinnijääminen on, sen suurempi kynnys henkilöllä on levitellä ansoja eläimille.
– Edes rangaistusten ankaruus ei merkitse välttämättä kovin paljon, vaan yleensä tämän tyyppisten rikosten estämisessä keskeisin estävä tekijä on kiinnijäämisen todennäköisyys.