Kuinka paljon rahaa raitiotie toisi kaupungin kassaan?
Tästä on tulossa yksi raitiotien kohtalonkysymys, kun Turku päättää joukkoliikenneratkaisustaan.
Kaupunki saisi välittömiä tuloja myymällä tontteja ja perimällä korvauksia maankäyttösopimuksista.
Molemmat kuitenkin edellyttävät, että raitiotie toisi Turkuun uusia asuntoja, toimistoja ja liiketiloja.
Minkälaista tonttimaata ensimmäisen raitiotielinjan varrella sitten on?
Hypätään autoon, poimitaan Turun kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen kyytiin ja otetaan selvää.
Ajelu alkaa Varissuon Karvataskunkadulta. Hintsanen huomauttaa, että tien itäpuolella ei ole vielä minkäänlaista rakentamista.
– Jotkut ovat sitä mieltä, että tuo puoli pitäisi säilyttää viheralueena, mutta kyllä varmaan realismia on, että raitiotie toisi paineita miettiä rakentamista.
Tien itäpuoli kuuluu kuitenkin Kaarinaan.
Mutta kyllä Varissuollakin on vielä tilaa kasvaa.
Hintsanen kertoo, että esimerkiksi Varissuon liikekeskuksen parkkipaikoille on kaavailtu rakentamista.
– Olemme arvioineet, että jotkin kohteet tässä matkan varrella rakentuisivat, vaikka raitiotietä ei tulisi, mutta Varissuon uudistuminen ei todennäköisesti toteudu, jos raitiotietä ei tule.
Varissuo päättyy viheralueisiin, joiden muuttaminen muuhun käyttöön ei ole helppoa.
Kun Varissuo jää taakse, kerrostalot vaihtuvat omakotitaloihin.
– Nämä ovat aika haastavia siinä mielessä, että tällaisen uudistuminen on vaikeaa, Hintsanen toteaa.
Pääskyvuoren liikekeskuksen kohdalle on jo kuitenkin olemassa kaava, joka uudistaa aluetta.
Miten iso ongelma omakotitalot ovat? Onko raitiotietä järkeä vetää tähän?
– Turun keskustaa kiertää joka suunnalla omakotitaloalue. Jos haluamme vetää raitiotien keskustasta poispäin, se menee aina jonkin omakotitaloalueen läpi, Hintsanen vastaa.
Ennen Itäharjun Prismaa raitiotie kaartaisi pellolle.
Ja sieltä se alkaa. Itäharju. Jokaisen kaupunkisuunnittelujohtajan toiveuni.
– Tästä Kupittaan asemalle on kaikkein suurin kehittämispotentiaali, joka on 800 000 kerrosneliömetriä, Hintsanen innostuu.
Määrä vastaisi noin 20 000 asukkaan kaupunginosaa.
Itäharjulle ei kuitenkaan tule niin paljon asukkaita, koska suuri osa rakentamisesta on toimistoja.
– Täällä on hyviä toimivia yrityksiä. Ei niitä tietenkään häädetä mihinkään, mutta alue lähtee uudistumaan vähitellen.
Kupittaalta raitiotie koukkaisi Hämeentielle ja edelleen Aninkaistenkadulle.
– Vanhan kaupungin alueella ei ole kovin paljon potentiaalia, mutta kun mennään linja-autoaseman suunnalle, siellä rupeaa olemaan enemmän uuden rakentamisen potentiaalia.
– Keskustassa tois puol jokke on enemmän mahdollisuuksia kuin täl puol jokke, Hintsanen kiteyttää.
Keskusta jää taakse, ja reitti jatkuu Satakunnantielle.
– Taas ollaan sellaisessa paikassa, jossa on jonkin verran omakotitaloja. Niiden uudistuminen on hitaampaa, Hintsanen toteaa.
Sitten edessä siintää Länsikeskus, joka on Itäharjun tapaan kaupunkisuunnittelujohtajan herkkupala.
– Tämä alue uudistuu täysin. Vanha Länsikeskus korvaantuu isolla keskittymällä, jossa liikenne on hoidettu ihan toisella lailla.
Raision rajalla on poliisin puhallusratsia ja yhteenvedon aika.
Puhallustulos on nolla. Entä raitiotie? Onko se niin kannattava hanke, että se kannattaa toteuttaa?
– Kyllä minä uskon, että se on ilman muuta sellainen. Pelkkänä liikennehankkeena se ei ole kannattava, mutta kun se lähtee tuomaan kaupunkiin kasvua, rakentamista ja investointeja, se tuottaa lopulta ison hyödyn, Hintsanen summaa.