Huh, mikä löyhkä – Topinojalla on käynnissä tutkimus, jossa käydään läpi Turun seudun ihmisten jätteiden koostumukset

Maritta Sipilä (vas.) ja Leena Vienonen erittelevät ihmisten biojätteitä. Teemu Nurmi

Teemu Nurmi

Ei käy kateeksi opiskelijoita kesätyössään Topinojan jätekeskuksessa. Leena Vienonen ja Maritta Sipilä käyvät teltassa läpi ihmisten biojätteitä. Vienosen käsittelemästä pussista löytyy muroja, jotka näyttävät madoilta. Onneksi heillä on yllään hengitysmaskit.

Vienonen ja Sipilä ovat töissä Lounais-Suomen Jätehuollon kesäkuussa kahden viikon ajan tekemässä tutkimuksessa, jossa LSJH:n kunnista tulevan polttokelpoisen jätteen ja biojätteen koostumusta tutkitaan Topinojan seurantatutkimuksessa. Kahden vuoden välein toteutettavan seurantatutkimuksen tavoitteena on kerätä tietoa yhdyskuntajätteen koostumuksesta.

Lounais-Suomen Jätehuollon alueella alettiin kerätä kesäkuun 2018 alusta muovipakkauksia taajamissa sijaitsevissa taloyhtiöissä, joissa on asuntoja 20 tai enemmän.

Nyt tutkitaankin, miten etenkin muovipakkausten erilliskeräyksen käynnistyminen sekä biojätteen keräyksen lisääntyminen ovat vaikuttaneet jätteen koostumukseen. Luonnonvarakeskuksen kanssa yhteistyössä selvitetään ruokahävikin määrää tarkastelemalla sekä erilliskerättyä että polttokelpoisen jätteen seassa olevaa biojätettä.

Tutkittavat jätteet kerätään Lounais-Suomen Jätehuollon alueen kotitalouksilta ennalta määrätyiltä tyhjennysreiteiltä. Näytteitä tutkimukseen otetaan 30 kappaletta polttokelpoisesta jätteestä ja 6 kappaletta biojätteestä. Käsin lajitellaan siis yli 3 tonnia jätettä tutkimusjakson aikana.

– Näytteitä on mahdollisimman monelta palvelutasolta eli erikokoisista kiinteistöistä neljästä eri kunnasta. Tietty määrä on kerrostaloalueelta, tietty määrä omakotitaloista ja tietty määrä harvaan asutuilta alueilta, Turun Ammattikorkeakoululle opinnäytetyötä tutkimustuloksista tekevä Toni Hansen kertoo.

Kun jätteenkeräysauto on tullut täyteen reitillään ja tuo jätteen Topinojalle, siitä otetaan näyte. Näyte on 100 kiloa jokaista 1500 jätekiloa kohti. Tutkimustyöntekijät lapioivat jätteet tutkimuspöydälle ja lajittelevat jätteet noin 40:ään erilliseen isompaan ja pienempään saaviin. Biojäteryhmä työskentelee erillisessä pöydässä.

Tutkimuksella pyritään saamaan tietoa lounaissuomalaisen yhdyskuntajätteen tämänhetkisestä koostumuksesta sekä koostumuksen muutoksista pitkällä aikavälillä. Viikon jälkeen ei voi vielä tehdä johtopäätöksiä lounaissuomalaisten jätekäsittelyn tapojen muutoksista edelliseen tutkimukseen verrattuna. Vuonna 2016 suurimmat sekajätteen koostumukset tulivat biojätteestä (34 %), sekalaisesta jätteestä (18,4 %) ja muoveista (16,6 %).

– Ensimmäisen viikon ensituntumalla ei voi sanoa onko alueen ihmisten jätelajittelussa tapahtunut muutos. Tulokset ovat tässä vaiheessa hyvin samanlaisia kuin viime kerralla, Hansen toteaa.

– Kiinnitämme erityistä huomiota vaarallisiin jätteisiin. Toivomme, että sen määrä olisi pieni, Lounais-Suomen Jätehuollon tutkimus- ja kehitysvastaava Miia Jylhä sanoo tarkoittaen muun muassa kemikaaleja, paristoja, liuottimia ja maaleja.

Tutkimusraportti LSJH:n alueen yhdyskuntajätteistä on valmis elokuussa.

Muovipakkausten erillisjkerääminen

Pakkausjätteiden uudet erilliskeräysvelvoitteet astuivat voimaan 1.6.2019.

Velvoitteet koskevat Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) toimialueen kaikkia 17 kuntaa.

Taajama-alueella sijaitsevan taloyhtiön jätekatoksesta voi kiinteistön huoneistomäärästä riippuen löytyä uutena muovipakkausten-, biojätteen- tai metallinkeräysastia.

Muovipakkaukset on kerättävä erilleen, jos huoneistoja on vähintään 20. Biojäte ja pakkauslasi taas on kerättävä erilleen, jos huoneistoja on vähintään 10. Kiinteistöillä syntyvät metallijätteet on kerättävä omiin astioihin, jos huoneistoja on vähintään neljä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Turkulaisen ilmestyminen jää tauolle
  2. Tanssitunteja, jumppaa, teatteria – Turussa tapahtuu virtuaalisesti vaikka mitä, ja kaupungin tapahtumakalenteri kerää vinkkejä yhteen
  3. Lähikuvassa: Hissu Kytö on auttanut maahanmuuttajia Turussa pian 50 vuotta: "Skinheadeilta tuli tappouhkauksia ja sain luodin postiluukusta"
  4. Lähikuvassa: Kun kiekko lensi kaukalosta raitiovaunun katolle – legenda Timo Nummelin muistelee, millaisissa olosuhteissa pelattiin hänen lapsuudessa ja nuoruudessa
  5. Elossa 24 h -sarjassa esiintyvä turkulaislääkäri Kosti Koivisto-Kokko pelastaa vapaaehtoistyössään ihmisiä, jotka palaavat heti takaisin sotaan – "Huono muisti" suojelee työssä uupumiselta
  6. Jaanan poika ei koskaan palannut laivareissulta – Nikun katoaminen on yhä täysi mysteeri
  7. "Oli tosi kova paikka, kun tajusin, että lapsia ei tule muita kuin Pasi" – Kotimäen tilaa pyörittävälle Taikku Nurmelle tärkeintä elämässä on perhe, mutta jokaista päivää tahdittavat hevoset
  8. Burn out pysäytti nuoren Michaelan: "Kotona vain tärisin ja itkin"
  9. Moniko pesee kädet kunnolla? Turkulainen kävi yleisessä vessassa katsomassa ja tulos yllätti lääkärin
  10. Arno Kasvi: Ruissalo ei kestä tällaista rumbaa, tarvitaan toinen silta ja kauriskannan harventamista
  11. Turussa karanteenia viettävän Karita Mattilan heippalappu "meluhäiriöstä" riemastutti Twitterissä – "Äiti laittoi äsken viestiä, että joku hänen entinen työkaverinsa haluu tulla mun luo kylään välillä 14–18", nauraa twiittaaja nyt
  12. Tässä on Turun ruuhkaisin kohta – Naantalin pikatien pätkä Köydenpunojankadun ja Vakka-Suomentien välillä pitää yhä ykköstilaa, katso muut ruuhkakertymäkadut
  13. Korona peruutti ay-väen ja vasemmistopuolueiden yhteisen vappujuhlan Turussa – luvassa koronavappu netissä
  14. Anu Pentikin näyttely siirtyy kesälle 2021 – Muutoksia Turun museokeskuksen näyttelyohjelmistossa
  15. "Suurin ja karanteeniystävällisin opiskelijatapahtuma" – Turun Wappuradio tulee taas

Näytä lisää